Asianajaja tai hänen apulaisensa ei saa luvattomasti ilmaista sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta taikka liikesalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tiedon. (Laki asianajajista 5c)
Hallituksen esitys toteaa, että yksityinen tai perheen salaisuus voi olla lähes mitä tahansa yksityisen henkilön tai hänen perheensä taloutta, terveydentilaa, ihmissuhteita tai muuta sellaista asiaa koskeva seikka, joka ei ole yleisesti tiedossa.
Samansisältöinen pykälä on myös laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista. Luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskee lisäksi vielä säännös olla luvattomasti ilmaisematta muita kuin 4 kohdassa (yllä mainittu kohta) tarkoitettuja tietoja, joita hän tehtävää hoitaessaan on saanut tietää asiakkaastaan ja tämän oloista;
Eli luvan saaneille oikeudenkäyntiavustajilla on laaja salassapitovelvollisuus.
Säännös siis laajentaa asianajajan ja luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan salassapitovelvollisuutta ja edesauttaa luottamuksellisen suhteen muodostumista avustajan ja päämiehen välille. Tämä on ehdoton edellytys, että lakimiehen apua tarvitseva päämies uskaltaa kertoa asianajajalle tai avustajallensa kaiken mikä asiaan liittyy tietäen, että siitä ei aiheudu hänelle haittaa. Samoin edellä mainittu pykälä mahdollistaa sen, että päämies voi kertoa myös noloja asioita avustajalleen, koska avustaja pitää tämän tiedon omanaan.
Toinen puoli asiassa on se, että luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai asianajaja (täytyy pidättäytyä) olla antamatta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle lausumia, jotka hän tietää paikkansapitämättömiksi, sekä kiistämättä, minkä tietää todeksi;
Eli asianajaja tai lupalakimies ei saa ilmoittaa tuomioistuimelle, että päämies ei ollut esimerkiksi tietyssä lokaatiossa mikäli päämies kertoo hänelle olleensa tuossa paikassa. Tämä säännös aiheuttaa sen, että päämiehen tulee pidättäytyä kertomasta avustajalleen, mikäli hän on syyllinen erimerkiksi rikokseen, koska tämän jälkeen avustaja ei käytännössä voi enää avustaa päämiestä.
