Paljon keskustelua on herättänyt nykyisen oikeudenkäyntijärjestelmään liittyvät nimeämisvaikeudet, jotka johtuvat siitä, että tuomioistuimissa käytävissä oikeudenkäynneissä saa esiintyä vain asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeusavustaja. Käytännössä kaikkien toimeenkuva ja säännökset ovat yhteneväisiä ja karrikoidusti voisi sanoa, että ainoa ero on siinä missä kyseinen henkilö työskentelee. Asianajaja työskentelee asianajotoimistossa, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja työskentelee lakiasiaintoimistossa tai muussa vastaavaassa ja julkinen oikeusavustaja työskentelee oikeusaputoimistossa.
- Asianaja on suojattu titteli eli laki asianajajista säätelee sitä kuka saa käyttää kyseistä titteliä. Asianajaja on sellainen henkilö, joka on merkitty Suomen asianajajaliiton rekisteriin.
- Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on lakimies, joka on rekisteröity oikeudenkäyntiavustajaluetteloon https://asiointi.oikeus.fi/oikeudenkayntiavustajaluettelo
- Julkinen oikeusavustaja on henkilö, joka työskentelee oikeusaputoimistossa, joka tarjoo ilmaista lakiapua
Alla olevasta KKO:n päätöksestä voidaan havaita, että lupalakimiesten nimeäminen on haasteellinen asia, ja koska lainsäätäjä ei ole lainsäädäntövaiheessa asiaan kiinnittänyt huomiota, on asiasta jouduttu käymään oikeutta.
KKO:2020:12
Yhdistykselle, jonka jäseneksi voitiin hyväksyä yksinomaan luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, oli rekisteröity nimi Auktorisoidut lakimiehet – Auktoriserade Jurister – Authorized Attorneys at Law ry.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että nimi oli harhaanjohtava muun ohella siltä osin kuin se antoi yleisölle virheellisen käsityksen yhdistyksen jäsenistöstä. Yhdistyksen nimeä koskeva rekisterimerkintä kumottiin.
Pääasiaratkaisun perustelut
Asian taustaa ja kysymyksenasettelu
1. Yhdistys, jonka nimeksi on rekisteröity Auktorisoidut Lakimiehet – Auktoriserade Jurister – Authorized Attorneys at Law ry (yhdistys) on merkitty yhdistysrekisteriin 14.4.2014. Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja jolla on luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain mukainen voimassa oleva lupa oikeudenkäyntiavustajana toimimiseen. Säännöistä ilmenee, että yhdistyksen tarkoitus on valvoa luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien yleisiä ja yhteisiä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä, paitsi valtakunnallisesti, myös Euroopan unionin alueella ja muualla.
2. Käräjäoikeus on Suomen Asianajajaliiton kanteesta kumonnut yhdistyksen nimeä koskevan rekisterimerkinnän muun ohella sillä perusteella, että nimi on harhaanjohtava ja loukkaa Suomen Asianajajaliiton oikeutta. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. Hovioikeus on todennut, että sana auktorisoitu yhdistettynä sanaan lakimies voi antaa käsityksen, että tällaisella lakimiehellä on korkeampi pätevyys tai että tällainen lakimies voi antaa korkeampilaatuisia palveluja kuin lakimies tai lakiasiaintoimisto, jonka nimessä ei esiinny sanaa auktorisoitu. Ottaen lisäksi huomioon muun ohella sen, että Suomessa on ennestään ollut lailla säännelty lakimieskunta eli asianajajat, hovioikeus on katsonut, ettei sanayhdistelmä auktorisoitu lakimies antanut selkeää kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä. Hovioikeus on lisäksi katsonut selvitetyksi, että termi ”attorney at law” on yksi vakiintunut käännös suomalaisen asianajajan ammattinimikkeestä. Hovioikeus on katsonut, että yhdistyksen nimi kokonaisuutena voi erehdyttävästi viitata asianajajaan ja ettei se anna oikeanlaista kuvaa yhdistyksestä ja sen jäsenistä.
3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko yhdistyksen nimi yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava ja onko nimeä koskeva rekisterimerkintä tällä perusteella kumottava.
Yhdistyksen nimen harhaanjohtavuutta koskevat oikeusohjeet
4. Yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rekisteröitävän yhdistyksen nimen on selvästi erotuttava rekisterissä ennestään olevien yhdistysten nimistä eikä nimi saa olla harhaanjohtava. Se, joka katsoo, että yhdistyksen nimi tai muu rekisterissä oleva merkintä loukkaa hänen oikeuttaan, voi lain 56 §:n 2 momentin mukaan nostaa kanteen yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa yhdistystä vastaan rekisterimerkinnän kumoamiseksi.
5. Yhdistyslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 64/1988 vp s. 27 ja 70) on todettu, ettei yhdistyksen nimi saa olla harhaanjohtava esimerkiksi yhdistyksen tarkoituksen, toimintamuotojen tai jäsenistön osalta. Mahdollista nimen harhaanjohtavuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi ammattiin liittyvissä yhdistyksissä siihen, millä ammattialoilla toimivia yhdistykseen tulisi kuulumaan, onko nimi vastikään ollut käytössä jollakin toisella, nyttemmin purkautuneella yhdistyksellä tai onko nimi jonkun muun yhteisön tai säätiön käytössä.
6. Voimassa olevan yhdistyslain säätämistä edeltävässä oikeuskäytännössä on yhdistyksen nimen harhaanjohtavuutta arvioitaessa kiinnitetty huomiota muun ohella siihen, oliko yhdistykseen liittyminen sen sääntöjen mukaan mahdollista kaikille niille henkilöille, jotka kuuluivat yhdistyksen nimessä mainittuun ammattiryhmään. Ratkaisussa KKO 1984 II 88 Erikoisupseerit r.y:n nimeä ei pidetty harhaanjohtavana sillä perusteella, että siihen oli toistaiseksi kuulunut vain teknikko- ja talousupseereita, kun yhdistyksen sääntöjen mukaan siihen saattoi liittyä jokainen vakinaisessa palveluksessa oleva erikoisupseeri, eikä yhdistyksen ollut näytetty tarkoittaneen rajoittaa jäsenkuntaansa vain ensin mainittuihin ryhmiin.
7. Toisaalta Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan KKO 1969 II 20, että yhdistyksen, jonka aikaisempi nimi oli ollut Insinööriliitto – Rakennusinsinöörit r.y, nimenmuutos Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit r.y:ksi oli omiaan antamaan yleisölle virheellisen käsityksen, että sanalla ”arkkitehti” tarkoitetaan myös teknillisessä opistossa talonsuunnittelu-arkkitehtuurilinjalla insinöörin tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Korkein hallinto-oikeus ei ratkaisussaan KHO 1970 II 172 muuttanut päätöstä, jolla yhdistyksen nimen Terveydenhuoltohenkilöstön Liitto – Hälsovårdspersonalens Förbund rekisteröinti oli evätty, kun yhdistyksen sääntöjen mukainen jäsenistö oli vain pieni osa terveydenhuoltohenkilöstön käsitteeseen luettavasta henkilöstöstä.
Oikeudenkäyntiasiamiehiä koskeva sääntely
8. Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa, eräin laissa säädetyin poikkeuksin, toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Ennen mainitun oikeudenkäymiskaaren säännöksen voimaan tuloa 1.1.2013 lakimiehiltä ei oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen lisäksi edellytetty oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana toimimiseen lupaa, eikä heille ollut muutenkaan asetettu erityisiä pätevyysvaatimuksia. Lakimiesammatin harjoittamiseen ei Suomessa edelleenkään liity minkäänlaista lupa- tai valvontajärjestelmää.
9. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa säännellään oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen vaaditun luvan myöntämisedellytyksiä, luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan velvollisuuksia sekä häneen kohdistettavaa valvontaa. Lain 8 §:n 1 momentin mukaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja avustajan tehtävät. Säännöksessä on lueteltu velvoitteet, joita oikeudenkäyntiavustajan tulee mainituissa tehtävissä erityisesti noudattaa. Tällä on esitöiden (HE 318/2010 vp s. 31) mukaan pyritty asiallisesti samaan lopputulokseen kuin hyvää asianajajatapaa koskevilla ohjeilla.
10. Lain 8 §:ssä säädettyä sovelletaan sen 5 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävien lisäksi myös luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan muuhun tehtävään, jonka hän on saanut tuomioistuimen määräyksen perusteella tai johon hänet on määrätty oikeusapulaissa tarkoitetuksi avustajaksi. Lainkohdan esitöissä (HE 318/2010 vp s. 32) on todettu, että oikeudenkäynteihin liittymättömien oikeudellisten palvelujen tarjoaminen, esimerkiksi asiakirjojen laatiminen ja neuvonanto, jäävät näin ollen 5 momentissa tarkoitettuja tehtäviä lukuun ottamatta pykälän tarkoittamien velvollisuuksien ulkopuolelle. Vastaavasti myös lain 9 §:ssä säädetty luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta koskee vain 8 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä.
11. Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 21 §:n mukaan, jos luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja hyväksytään asianajajayhdistyksen jäseneksi, raukeaa hänen tässä laissa tarkoitettu lupansa.
12. Asianajajista annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Asianajajista annetussa laissa sekä siinä viitatuissa yleisen asianajajayhdistyksen säännöissä ja hyvää asianajajatapaa koskevissa ohjeissa on säädetty muun ohella asianajajaksi hyväksymisen edellytyksistä ja toiminnassa noudatettavista velvollisuuksista. Lain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa. Asianajajista annetussa laissa on säädetty myös asianajajien toiminnan valvonnasta.
13. Asianajajan ammattinimitys on suojattu asianajajista annetun lain 11 §:ssä. Pykälän mukaan, jos se, joka ei ole asianajaja, käyttää itsestään asianajajan ammattinimitystä tahi toimistostaan nimitystä asianajotoimisto taikka muutoin ilmoittaa ammattialansa siten, että hänen sen perusteella voidaan erheellisesti olettaa olevan yleisen asianajajayhdistyksen jäsen, rangaistakoon sakolla. Vastaavasti on suojattu ruotsinkielinen ammattinimitys ”advokat”.
Arvioinnin lähtökohdat
14. Korkein oikeus toteaa, että yhdistyksen rekisteröinti valitsemallaan nimellä kuuluu lähtökohtaisesti perustuslain 13 §:ssä suojatun yhdistymisvapauden piiriin. Yhdistyksen nimen on kuitenkin yhdistyslaissa säädetyn mukaisesti selvästi erotuttava aiemmin rekisteröidystä yhdistyksen nimestä eikä nimi saa olla harhaanjohtava. Nimen harhaanjohtavuuden kiellolla pyritään suojaamaan yleisöä virheellisiltä käsityksiltä esimerkiksi yhdistyksen jäsenistön ammatillisesta pätevyydestä tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesta tarkoituksesta. Näillä seikoilla saattaa olosuhteista riippuen olla merkitystä esimerkiksi yhdistyksen jäsenten mahdollisen asiakaskunnan tai varainkeruun kohteena olevien tahojen kannalta. Harhaanjohtavuutta koskevaa arviointia ei siten lähtökohtaisesti tule perustaa yksinomaan yhdistyksen jäsenistön tai samalla alalla toimivien henkilöiden vaan laajemman yleisön käsitykseen (ks. myös edellä kohdassa 7 selostettu ratkaisu KKO 1969 II 20). Sillä, kuinka yleisö nimen kokonaisuutena käsittää, on arvioinnissa olennainen merkitys. Kun nimi muodostuu useammasta ilmaisusta, joilla on eri merkitys, on osana kokonaisarviota yleensä perusteltua arvioida kunkin tällaisen ilmaisun merkityssisältöä myös erikseen.
15. Tässä asiassa kanne on perustettu olennaisesti siihen, että yhdistyksen nimi on sen jäsenistöön liittyvien seikkojen osalta harhaanjohtava, koska siinä on yhtäältä yhdistetty auktorisointia koskeva maininta lakimies-nimikkeeseen ja toisaalta käytetty englanninkielistä, väitetysti yksinomaan asianajajiin viittaavaa termiä ”attorneys at law”.
Korkeimman oikeuden arviointi nimen harhaanjohtavuudesta
Ilmaisut ”Auktorisoidut Lakimiehet” – ”Auktoriserade Jurister”
16. Korkein oikeus toteaa, että sanalla auktorisointi viitataan yleensä viranomaisen tai jonkin riippumattoman tahon myöntämään lupaan taikka hyväksyntään, mihin tyypillisesti liittyy myös valvontaa. Korkein oikeus katsoo, että yhdistyksen sääntöjen mukaiseen, luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista koostuvaan jäsenkuntaan kohdistuva lupa- ja valvontamenettely sinänsä vastaa termin ”auktorisointi” edellä kuvattua merkityssisältöä.
17. Yhdistyksen nimessä auktorisointi on kuitenkin yhdistetty nimitykseen ”lakimies” ja vastaavasti ruotsin kielellä sanaan ”jurist”, joilla tarkoitetaan yleisesti kaikkia oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita, lakimiesammatissa toimivia henkilöitä. Kyseisillä ilmaisuilla viitataan siten koko lakimieskuntaan, johon kuuluvat henkilöt voivat toimia hyvin erityyppisissä ja mahdollisesti myös jonkinlaista lisäpätevyyttä tai lupaa edellyttävissä tehtävissä. Korkein oikeus toteaa, että auktorisoitu-sanalla ei lakimiesammatin piirissä ole sääntelyyn tai esimerkiksi vakiintuneeseen käyttöön perustuvaa, määrättyyn henkilöryhmään viittaavaa merkityssisältöä. Yhdistys ei ole edes väittänyt, että kyse olisi yhdistyksen jäsenkuntaan eli luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin viitattaessa yleisesti käytetystä termistä. Näin ollen auktorisoituja lakimiehiä koskevan ilmaisun perusteella jää epäselväksi, kuinka yhdistyksen jäsenkunta lakimiesammattien piirissä määrittyy ja millaisista lakimiehistä on kysymys.
18. Korkein oikeus toteaa, että vastaavin perustein kuin oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimista koskevaa lupaa on lakimiesammattiin liittyvänä auktorisointina pidettävä ainakin asianajajayhdistyksen jäsenyyttä. Kun nyt kysymyksessä olevan yhdistyksen jäseneksi kuitenkin voidaan hyväksyä vain luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia, jotka eivät samaan aikaan voi olla asianajajia, on yhdistyksen sääntöjen mukaisen jäsenkunnan ulkopuolelle rajattu merkittävä osa lakimiehistä, joihin auktorisoinnilla voidaan ymmärtää viitattavan. Myös yhdistyksen sääntöjen mukainen tarkoitus rajautuu yksinomaan luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien etujen valvomiseen ja edistämiseen, mikä ei ole auktorisoituja lakimiehiä koskevista ilmaisuista pääteltävissä. Korkein oikeus katsoo näin ollen, että ilmaisut ”auktorisoidut lakimiehet” ja ”auktoriserade jurister” ovat omiaan antamaan yleisölle yhdistyksen jäsenkunnasta virheellisen käsityksen erityisesti siltä osin, että yhdistyksen jäseniin voisi lukeutua asianajajia.
19. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että nimitys ”auktorisoidut lakimiehet” viittaa siihen, että yhdistyksen jäsenten saama lupa koskisi yleisesti näiden toimimista lakimiehenä. Yhdistyksen jäsenille myönnetty lupa ja siihen liittyvä valvonta ei kuitenkaan edellä todetun mukaisesti koske kaikkea lakimiehenä toimimista, vaan rajoittuu yksinomaan toimintaan oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana sekä eräisiin määräyksenvaraisiin tehtäviin.
20. Edellä todetun perusteella Korkein oikeus katsoo, että ilmaisut ”auktorisoidut lakimiehet” ja ”auktoriserade jurister” ovat omiaan antamaan yleisölle virheellisen käsityksen yhdistyksen jäsenkunnasta sekä siihen kuuluville henkilöille myönnetyn luvan ja heihin kohdistetun valvonnan laajuudesta. Ilmaisujen harhaanjohtavuutta yleisön kannalta korostaa se, että asianajajille asetetut kelpoisuusvaatimukset ovat korkeammat ja velvoitteet sekä valvonta laajempaa kuin luvan saaneilla oikeudenkäyntiavustajilla.
Ilmaisu ”Authorized Attorneys at Law”
21. Korkein oikeus toteaa, että asianajajan ammattinimityksenä on suojattu yksinomaan suomen- ja ruotsinkieliset nimitykset asianajaja ja advokat, joille ei ole virallista englanninkielistä käännöstä. Suomen Asianajajaliitto on vedonnut siihen, että termi ”attorney at law” on Suomessa vakiintunut yhdeksi yksinomaan asianajajaa tarkoittavista ilmaisuista.
22. Korkein oikeus katsoo, että arviointi voidaan osaltaan perustaa siihen hovioikeuden ratkaisussa selvitetyksi todettuun seikkaan, että ”attorney at law” on yksi vakiintunut käännös suomalaisen asianajajan ammattinimikkeestä. Tästä ei kuitenkaan sellaisenaan ole pääteltävissä, että yleisö käsittää termin ”attorney at law” viittaavan yksinomaan asianajajiin, muut oikeudenkäyntiasiamiehenä ammattimaisesti toimivat pois lukien. Asian arvioinnissa on tältä osin otettava erityisesti huomioon, että vuodesta 2013 lukien myös luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat olleet ammattiryhmä, johon kuuluvilla on oikeudenkäyntiasiamiehenä ja -avustajana toimimiseen nimenomainen, erityisten kelpoisuusvaatimusten täyttymistä edellyttävä lupa.
23. Korkein oikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista selvitystä, josta voitaisiin päätellä yleisön käsittävän termin ”attorney at law” viittaavan näistä ryhmistä yksinomaan asianajajiin ja että termi tällä perusteella sellaisenaan antaisi yhdistyksen jäsenkunnasta harhaanjohtavan käsityksen.
Kokonaisarviointi ja johtopäätös
24. Yhdistyksen nimeen sisältyvien ilmaisujen ”auktorisoidut lakimiehet” ja ”auktoriserade jurister” on edellä katsottu olevan omiaan antamaan yleisölle virheellisen käsityksen yhdistyksen jäsenkuntaan liittyvistä seikoista. Nimen harhaanjohtavuutta koskevassa arvioinnissa on lisäksi otettava huomioon yhdistyksen nimeen sisältyvä englanninkielinen termi ”Attorneys at Law”. Vaikka se ei sellaisenaan viittaa yksinomaan asianajajiin, termi ei toisaalta edellä mainittujen suomen- ja ruotsinkielisten ilmaisujen tavoin viittaa yleisesti lakimiehiin, vaan sillä on yksilöidympi ja keskeisesti ainakin asianajajiin viittaava merkityssisältö. Tämä huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että yhdistyksen nimessä oleva ilmaisu ”Authorized Attorneys at Law” osaltaan edelleen vahvistaa yhdistyksen nimen suomen- ja ruotsinkielisistä ilmaisuista saatavaa, yhdistyksen jäsenkuntaa koskevaa virheellistä vaikutelmaa erityisesti siltä osin, että jäsenkuntaan ainakin osin kuuluisi asianajajia. Yhdistyksen nimi on siten myös kokonaisuutena arvioiden yhdistyslain 49 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla harhaanjohtava.
25. Yhdistyksen nimen edellä todetun harhaanjohtavuuden voidaan katsoa loukkaavan Suomen Asianajajaliiton oikeutta. Nimeä koskeva rekisterimerkintä on siten harhaanjohtavuuden perusteella kumottava.
