Tässä asiassa on kyse autokaupoista ja siitä aiheutuneesta riidasta. Tämä tapaus pääsi lehteenkin; https://www.is.fi/autot/art-2000005909243.html
Päämiehemme oli tapauksessa autoliike, jolta vaadittiin seuraavaa:
Kantaja vaatii, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajan
1. suorittamaan kantajalle auton kauppahinnan alennusta 1 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien; sekä
2. korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti, tähän mennessä 4.400 euroa, korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukausi tuomion antamisesta.
Noin kaksi kuukautta kaupanteon jälkeen kantaja on käynyt ostamassa ajoneuvoon uudet polttimot. Autokorjaamolla kantajalle on ilmoitettu, että ajoneuvossa on tavalliset H7-ajovalot, eikä Xenon-ajovalot. Kantajalle on myös selvinnyt, ettei ajoneuvossa ole myynti-ilmoituksessa luvattua lämmitettävää lasinpesujärjestelmää. Kantaja on heti tiedon saatuaan reklamoinut asiasta vastaajan myyntiedustajalle
Kantaja on pyytänyt ajoneuvon huoltopalvelusta vastaavalta Veho Oy Ab:lta lain hyväksymien Xenon-ajovalojen ja lämmitettävän lasinpesujärjestelmän jälkiasennuksen kustannusarviota. Kustannusarvion mukaan Xenon-ajovalojen jälkiasennuksen hinta on 10.000 – 12.000 euroaja lämmitettävän lasinpesujärjestelmän jälkiasennuksen hinta on 1.500 euroa. Näin ollen jälkiasennusten yhteishinta on vähintään 11.500 euroa.
Oikeudellinen arvio
Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n mukaan tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa. Kantaja on voinut selvästi olettaa myynti-ilmoituksen sekä koeajon yhteydessä saamansa tiedon perusteella ajoneuvon varusteisiin kuuluvan Xenon-ajovalot sekä lämmitettävän lasinpesujärjestelmän. Näin ollen ajoneuvossa on ollut kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n mukainen virhe.
Kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:n mukaan ostajalla on oikeus vaatia, että myyjä korjaa virheen tai toimittaa virheettömän tavaran. Vastaaja ei ole suostunut virheen oikaisemiseen siten, että ajoneuvon varustus vastaisi oikaisun johdosta myynti-ilmoituksessa luvattua. Vastaajalla ei ole myöskään tarjota kantajalle virheellistä ajoneuvoa riittävästi vastaavaa toista ajoneuvoa. Koska virheen oikaisu tai virheettömän ajoneuvon toimittaminen ei voi tulla tapauksessa kyseeseen, on
vastaaja oikeutettu kuluttajansuojalain 5 luvun 19 §:n mukaiseen hinnanalennukseen. Oikeus hinnanalennukseen ilmenee myös Autokaupan tilausja kauppasopimusehtojen kohdasta 11 ’’Ostajan oikeudet virhetilanteessa ja reklamaatiossa”. Vaadittavan hinnanalennuksen määrä on jälkiasennuksen kustannusarviosta ilmenevän Xenon-ajovalojen sekä lämmitettävän lasinpesujärjestelmän kustannus eli 11.500 euroa.
Vastauksemme oli;
Kantaja on ostanut vastaajalta -ajoneuvon ja kauppakirja on allekirjoitettu 2016.
Ensi kerran kantaja on tutustunut riidan kohteena olevaan ajoneuvoon 2016, jolloin hän on tavannut vastaajan työntekijän assistentin, joka on esitellyt ajoneuvoa kantajalle. Tämän tapaamisen yhteydessä assistentti on informoinut kantajaa siitä, että ajoneuvosta puuttuu hänen toivomansa Xenon-valot ja ajovalopesurit johtuen Fukushimassa tapahtuneesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Valoja valmistava tehdas sijaitsi kyseisellä alueella ja näin ollen ei kyennyt toimittamaan valoja autonvalmistajille.
Ajoneuvo on käynnistetty kantajan autohallissa, jotta on voitu todentaa auton moottorin toimivuus ja samalla sekä kantaja että assistentti ovat keskustelleet ajovaloista, jotka olivat autossa kellertävät, eivät puhtaanvalkoiset, kuten Xenon-valot ovat. Tämän asian he ovat yhdessä todenneet. Samassa yhteydessä assistentti on kertonut kantajalle mahdollisuudesta asentaa jälkiasennuksena Xenon-valot, mutta samalla todeten, että jälkikäteen asennettua valosarjaa ei todennäköisesti hyväksytä katsastusasemalla, koska Suomen lainsäädännön mukaan autossa pitää olla ajovalopesurit sekä automaattinen valojen korkeudensäätö, jotta jälkiasennussarja voidaan hyväksyä.
Lämmitettävien ikkunapesureiden osalta vastaaja toteaa näiden puuttuvan autosta, vaikka niiden olemassaolo on listattu auton myynti-ilmoituksessa. Vastaaja kuitenkin kiistää kantajan esittämän korvaussumman. Suomen oikeusjärjestelmässä on voimassa vahingolla rikastumiskiellon periaate, joka estää vahingonkärsijää saamasta suurempaa korvausta kuin hänen kärsimänsä vahinko on määrältään, jotta hän ei saisi perusteettomasti etua. Riidan kohteena oleva auto on yli viisi vuotta vanha, joten asennettaessa autoon uusi pesujärjestelmä, saattaisi menettely auton parempaan kuntoon kuin sen ikänsä puolesta tulisi olla. Vahingonkorvausoikeudessa on vakiintuneesti katsottu, että korvauksen määrittelyssä vahingonkärsijälle syntynyt hyöty tulee ottaa vähennyksenä huomioon korvauksen määrää laskettaessa.
Vastaaja katsoo olevan selvää, että korvaussumma ei voi olla järjestelmän asentamisen loppulasku, vaan korkeintaan osa tästä. Vastaajan näkemyksen mukaan kohtuullinen korvaussumma on korkeintaan 750 euroa. Tarjottu summa noudattaa kuluttajariitalautakunnan suositusten tasoa vastaavissa tapauksissa.
OIKEUDELLINEN ARVIOINTI
Xenon-valojen puute on johtunut hyvin poikkeuksellisesta syystä. Tsunamista aiheutunut ydinvoimalaonnettomuus Fukushimassa keskeytti tuotannon tehtaassa, joka valmisti kyseiseen autoon Xenon-valoja. Nyt riidan kohteena oleva vuosimalli on ainoa, josta Xenon-valot puuttuvat kyseisessä mallisarjassa. Ennen ja jälkeen 2012 vuosimallin kaikissa vastaavissa autoissa on Xenon-valot. Vastaaja saa myytävien autojen tiedot suoraan kolmannen palvelutarjoajan tietokannasta, josta virhe on johtunut.
Vastoin kuin markkinointimateriaalissa on ilmoitettu, autosta on puuttunut Xenon-valot, mutta tämä tieto on oikaistu kuluttajasuojalain 5 luvun 13.2 § 3 kohdan tarkoittamalla tavalla, jolloin asian ei voi olettaa vaikuttaneen kauppaan, jolloin kantajan hinnanalennusvaatimus Xenon-valojen osalta tulee hylätä. Virheellisen informaation oikaisu on tapahtunut heti ensimmäisen tapaamisen yhteydessä, jolloin assistentti on informoinut Xenon-valojen puutteesta kantajaa.
Xenon-valojen suurin etu verrattuna halogeenivaloihin on hieman parantunut valoteho. Kantajalle tämä seikka ei ole ollut merkityksellinen, koska hän on tummentanut ostetun ajoneuvon ajovaloja hieman auton oston jälkeen. Tämä toimenpide on laiton ja katsastuksessa se aiheuttaa auton hylkäämisen, koska ajovalojen tummentaminen heikentää merkittävästi ajovalojen tehoa. Tämä osoittaa, että valoteho ei ole ollut kantajalle merkityksellinen seikka kauppaa tehdessä, joka on itsessään vaatimuksen hylkäysperuste kuluttajasuolain 5 luvun 13.2 § 2 kohdan mukaan.
Jos käräjäoikeus, vastoin vastaajan näkemystä, toteaa, kantajan olleen tietämätön Xenon-valojen puutteesta, tulee kantajan vaatimaa kohtuutonta korvaussummaa alentaa.
Vastaaja katsoo siinä tapauksessa, että tuomioistuin virheellisesti arvioi vastaajan olevan velvollinen suorittamaan korvausta kantajalle Xenon-valojen puuttumisesta, tulee korvaussummaa määrittäessä käyttää tulkinta-apuna vastaajan koostamaa listausta muiden vastaavien ja lähes samanlaisten autojen myyntihinnoista. Liitteestä voidaan havaita, että vertailukelpoisten ajoneuvojen pyyntihinnat ovat olleet lähes identtisiä riippumatta siitä, onko autossa ollut Xenon-valot vai ei. Vastaaja katsoo kohtuullisen korvaussumman olevan Xenon-valollisten autojen myyntihintojen ajoneuvojen ja Xenon-valottomien ajoneuvojen välisten erotusten keskiarvo. Tässä tapauksessa 650 euroa.
Kuluttajariitalautakunta on päätöksissään suosittanut aina hinnanalennuksen huomattavasti loppulaskua pienemmäksi, jotta ostaja ei saa perusteettomasti etua uusien osien asentamisesta. Tämä noudattaa vahingonkorvausoikeuden periaatteita, joita sovelletaan myös kuluttajariitoihin, jolloin vahingonkärsijä ei saa saada perusteettomasti etua vahingollaan.
Vastaajan toimittamassa sähköpostissa Veho Herttoniemeltä toteaa, että valmiita jälkiasennussarja ei ole eikä vastaavia jälkiasennuksia ole tehty. Tämä osaltaan tukee vastaajan vaatimusta mitoittaa hinnanalennuksen määrä vain siihen määrään saakka, joka ilmenee vertailutaulukosta Xenon-valollisten ja Xenon-valottimien autojen kesken.
Käräjäoikeuden tuomio
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys ostajan oikeudesta hinnanalennukseen tavaraa markkinoitaessa annettujen virheellisten tietojen perusteella.
Asiassa on riidatonta, että kantaja on ostanut vastaajalta käytetyn ajoneuvon. Kantaja on käynyt koeajamassa auton 2016 ja kauppakirja on allekirjoitettu samana päivänä. Ajoneuvossa ei ole ollut Xenon-ajovaloja, eikä lämmitettäviä ikkunapesureita, vaikka ne on mainittu myynti-ilmoituksessa. Lämmitettävien ikkunapesureiden osalta virhettä ei ole oikaistu. Kaupanteon jälkeen kantaja on auton ulkonäköä parantaakseen laittanut ajovaloihin tummentavat teippaukset. Teippaukset on poistettu ennen katsastusta, joka on ollut tammikuussa 2017.
Asiassa on riitaa siitä, onko vastaaja oikaissut myynti-ilmoituksen virheellisen tiedon Xenon-ajovalojen osalta, sekä siitä, onko sanottu virheellinen tietoa voinut vaikuttaa kauppaan. Riitaa on myös hinnanalennuksesta.
Sovellettavat säännökset
Kuluttajansuojalain 5 luvun 13 §:n 1 momentin mukaan tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun on antanut tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa.
Säännöksen 2 momentin mukaan myyjä ei kuitenkaan vastaa 1 momentissa tarkoitetusta virheestä, jos hän osoittaa, että: 1) hän ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä annetuista tiedoista; 2) tiedot eivät ole voineet vaikuttaa kauppaan; tai 3) tiedot on ajoissa selkeällä tavalla oikaistu. Saman luvun 19 §:n mukaan ostaja saa vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta, jollei virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen tule kysymykseen tai jollei virhettä oikaista.
Onko myyjä oikaissut tiedot ajoissa selkeällä tavalla?
Näyttö
Kirjallisena todisteena esitetyistä vertailuvalokuvista (V2) ilmenee, että Xenon-valot ovat väriltään kirkkaat ja niiden valoteho on erittäin hyvä. Xenon-ajovalot erottuvat selvästi niin sanotuista tavallisista halogeeniajovaloista. Kantaja on kertonut, että hän oli heinäkuussa 2016 etsinyt autoa. Kantaja oli ollut tarkat vaatimukset autolle, ja hän oli edellyttänyt, että siinä olisi Xenon-ajovalot. Kantaja harrastaa autoja, ja Xenon-valot ovat hänelle tärkeät sekä ulkonäöllisistä syistä, että valoteholta.
Kantaja on käynyt liikkeessä katsomassa autoa noin 5-6 kertaa ennen kauppaa. Kantaja oli autoa katsoessaan 13.8.2016 kysynyt assistentilta, miksi auton valot olivat kellertävät. Hän oli ilmoittanut, että valot olivat tulleet tiensä päähän ja olivat siitä syystä muuttuneet kellertäviksi. Auto oli tällöin ollut hallissa, mutta muuten oli ollut kirkas päivä ja hallin ovi oli ollut auki. Kaupat on tehty 2016, jolloin kantaja on myös koeajanut auton. Kaupat oli tehty vastaajan edustajan myyjän kanssa, joka ei missään vaiheessa kertonut, ettei Xenon-ajovaloja ole. Kantaja ei olisi ostanut autoa ilman Xenon-ajovaloja.
Xenon-ajovalojen puuttuminen oli selvinnyt hänelle vasta syksyllä, kun hän oli vienyt polttimot vaihdettavaksi korjaamolle. Todistaja on kertonut, että hän on kantajan vaimo, ja että hän tietää autoharrastuksen olevan miehelleen hyvin tärkeä. Hän on kertonut Xenon-valojen tärkeydestä miehelleen, keskustelusta assistentin kanssa, sekä Xenon-valojen puuttumisen havaitsemisen ajankohdasta olennaisilta osin kuten kantajan kertomaksi on kirjattu. Lisäksi todistaja on kertonut, että hän oli itse ollut paikalla keskustelussa assistentin kanssa ja että hän kykenee erottamaan Xenon-ajovalot tavallisista niiden ulkonäön perusteella, mutta tässä tapauksessa oli luottanut assistentin kertomaan.
Todistaja assistentti on kertonut, että hän on toiminut autoalalla 2-3 vuotta ja harrastanut autoja aina. Kantaja oli tullut liikkeeseen vaimonsa kanssa, ja he olivat keskustelleet nyt kysymyksessä olevasta autosta. Kantaja oli ilmoittanut muun ohella haluavansa Xenon-ajovalot. Assistentti oli kertonut kantajalle, ettei Xenon-valoja ollut autossa ilmoituksesta huolimatta. Valot olivat puuttuneet tästä automallista Fukushiman ydinonnettomuudesta johtuvista syistä. Auto oli käynnistetty hallissa ja sen ajovalot olivat olleet päällä, jolloin he olivat todenneet vielä valojen olevan keltaiset halogeenit. Kantaja oli ollut tiedosta silmin nähden pettynyt, ja assistentille oli jäänyt mielikuva, ettei kantaja enää ollut enää kiinnostunut autosta. Hänen mukaansa Xenon-valot eivät muutu missään vaiheessa kellertäviksi, vaan alkavat vanhetessaan taittamaan vihreään tai punaiseen. Myöhemmin hän on nähnyt, että kantaja oli tullut tekemään kauppoja myyjän kanssa. Koska hintaneuvottelut olivat myyjän työtä, assistentti ei ollut puuttunut tilanteeseen.
Todistaja myyjä on kertonut, että hän myy satoja autoja vuodessa. Assistentti oli kertonut myyjälle kantajan ja hänen vaimonsa ensimmäisestä käynnistä liikkeessä nopeasti ja pintapuolisesti. Myyjä ei muista, oliko assistentti kertonut syytä, miksi kantaja puolisoineen oli tuolloin lähtenyt liikkeestä. Kantajan palatessa liikkeeseen myyjä oli tunnistanut heidät assistentin kuvaamaksi pariskunnaksi. Myyjä oli keskustellut kantajan kanssa kaupoista ja rahoituksesta. Auton varustelusta tai Xenon-ajovaloista ei tuolloin ollut puhetta. Myös myyjä oli tiennyt, että autosta oli puuttunut Xenon-ajovalot. Kantaja oli palannut liikkeeseen pari kuukautta kauppojen jälkeen Xenon-valojen puutteen vuoksi. Tuolloin assistentti oli kertonut myyjälle informoineensa kantajaa jo ennen kauppoja puutteesta. Autojen varustelu käydään läpi ennen kauppoja.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Käräjäoikeus toteaa, että asiassa esitetyn todistelun myötä on muodostunut riidattomaksi se, että auton ajovaloista on nimenomaisesti keskusteltu kantajan, tämän vaimon ja auton myyntiesittelyä suorittaneen assistentin välillä, ja että kantaja oli tässä yhteydessä ilmoittanut pitävänsä Xenon-ajovaloja tärkeinä. Edelleen riidattomaksi on muodostunut se, ettei valoista ollut enää keskusteltu lainkaan myöhemmin kauppoja tehtäessä.
Osapuolten kertomukset ovat poikenneet toisistaan siltä osin, mitä ajovaloista on keskusteltu. Assistentin kertomusta virheen oikaisusta tukee se, että assistentti on johdonmukaisesti kertonut virheellisen myynti-ilmoituksen syistä, tekemästään oikaisusta, sekä ostajan kielteisestä reaktiosta asiaan. Edelleen hänen kertomusta tukee, että osapuolet olivat edellä todetulla tavoin tarkastelleet auton ajovaloja, ja ettei kauppoja tässä tilanteessa ollut syntynyt. Ottaen huomioon esitetyt vertailuvalokuvat Xenon-ajovalojen ja tavallisten halogeeniajovalojen ulkonäöstä, sekä kantajan ja tämän vaimon kertomukset kantajan autoharrastuksesta ja heidän kyvyistään havaita erot ajovaloissa, on kantajan täytynyt käräjäoikeuden käsitykseen mukaan jo tekemiensä havaintojen perusteella ymmärtää, ettei autossa ole Xenon-ajovaloja. Tätä tukee myös se kantajan ja hänen vaimonsa kertoma siitä, että he olisivat kysyneet myyjältä kellertävistä ajovaloista. Sen sijaan edellä lausuttu huomioon ottaen käräjäoikeus ei pidä uskottavana sitä, että myyjä olisi kantajan väittämällä tavalla virheen oikaisemisen sijaan erehdyttänyt kantajaa.
Esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoo näytetyksi, että auton markkinointiesitteessä ollut virhe Xenon-ajovalojen osalta on kuluttajasuojalain 5 luvun 13 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ajoissa selkeällä tavalla oikaistu. Asiassa ei ole tarpeen arvioida enemmälti vastaajan väitettä siitä, että sanottu tieto ei olisi voinut vaikuttaa kauppaan.
Hinnanalennuksen määrä
Asiassa on edellä todetulla tavoin riidatonta se, että autossa ei ole ollut lämmitettävää lasinpesujärjestelmää, vaikka myynti-ilmoituksessa on sellaisesta ilmoitettu. Siten tavarassa on kuluttajasuojalain 5 luvun 13 §:ssä tarkoitettu virhe. Asiassa ei tältä osin ole myöskään edes väitetty, ettei myyjä vastaisi sanotusta virheestä. Kun virheen korjaaminen tai virheettömän tavaran toimittaminen ei riidattomasti voi tulla kysymykseen, on kantajalla sanotulta osin oikeus hinnanalennukseen.
Kantajan vaatimus lasinpesujärjestelmän osalta on perustunut järjestelmän jälkiasennushintaan 1500 euroa. Riidatonta on, että jälkiasennus on sanottua suuruusluokkaa. Sen sijaan vastaaja on katsonut kohtuulliseksi korvauksen määräksi 750 euroa sillä perusteella, että vastaaja saisi osin perusteetonta etua, mikäli jälkiasennus tehtäisiin. Koska ajoneuvo on kuitenkin jo myyty eteenpäin, eikä jälkiasennukseen ole mahdollisuuksia, käräjäoikeus harkitsee kohtuulliseksi korvaukseksi 2/3 jälkiasennuksen hinnasta, eli 1000 euroa.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.
Tässä tapauksessa kantajan kannevaatimus on menestynyt vain osaksi. Määrältään vaatimus on menestynyt noin kymmenesosalta ja menestyneeltä osin kanneperuste on myönnetty oikeaksi. On selvää, että valtaosa asian oikeudenkäyntikuluista koskee kannevaatimuksen sitä osaa, joka on tullut hylätyksi. Toisaalta, kantajalla on ollut selkeä oikeusturvan tarve koskien lämmitettäviä ikkunapesureiden virhettä. Käräjäoikeus katsoo, että osapuolet saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan OK 21:3:n pääsäännön mukaisesti.
