asumishyötykorvaus avoliitto yhteisomistuksen purku

Avoero ja asumiskorvaus

Avoliitot ovat olleet jo vuosia kovassa huudossa, ja ne yleistyvät vain entistä enemmän. Myös avoerojen määrä on nousussa ja silloin on mahdollista vaatia kohtuullista asumishyötykorvausta. Asumishyötykorvaukseen on oikeutettu se puoliso, joka syystä tai toisesta joutuu muuttamaan pois parin yhteisestä kodista. Poismuuttaneen osapuolen täytyy kuitenkin itsenäisesti osata vaatia korvausta sen uhalla, että oikeus korvaukseen lakkaa. Laki …

Avoero ja asumiskorvaus Lue lisää…

KKO:2020:54

Avio-oikeuden voidaan katsoa olevan voimassa olevan aviovarallisuusjärjestelmämme keskeinen toiminnallinen käsite. Sillä tarkoitetaan avioliittolain 35.1 §:n mukaan molempien puolisoiden oikeutta toisen omaisuuteen. Sen nojalla omaisuuden osituksessa saavat eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä. Tämä oikeus omaisuuteen ei perustu erityiseen saantoon, johon oikeusjärjestyksen mukaan liittyy tiettyjä oikeusseuraamuksia. Toisin sanoen avio-oikeus …

KKO:2020:54 Lue lisää…

Tasa-arvoinen avioliittolaki

Uusi avioliittolaki on tullut voimaan 1.3.2017 ja lisäksi myös muuta lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2016 vastaamaan muuttunutta avioliittolakia. Avioliitoon voi solmia jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka ei ole jo avioliitossa. Ennen vihkimistä parin on yhdessä pyydettävä maistraatilta avioliiton esteiden tutkintaa. Esteiden tutkintaan kuuluu siirtymäsäännös, jonka mukaan parisuhteen rekisteröintiä varten annettu todistus (voimassa 4kk) esteiden tutkinnasta kelpaa …

Tasa-arvoinen avioliittolaki Lue lisää…

Lakiosa

Lakiosaan liittyvät kysymykset ovat yksi suurin kysymysten kohde perhe- ja jäämistöoikeudellisissa asioissa. Lakiosaa on sivuttu aikaisemmassa blogitekstissä koskien testamentteja ja alla on pätkä siitä, jonka jälkeen asiaa käsitellään laajemmin: ” Vaikka vainaja on määrännyt testamentilla omaisuudestaan, on rintaperillisillä eli lapsilla oikeus lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli puolet siitä määrästä minkä kukin lapsi saisi perintöä. …

Lakiosa Lue lisää…

Miten säästät perintöverossa yleisimmissä tilanteissa

Voit jättää jälkeläisillesi enemmän perintöä ennakoimalla asiat järkevästi etukäteen. Huono verosuunnittelu voi pilata asioita pitkäksi aikaa. Perintöveron määrään on mahdollista vaikuttaa laillisella verosuunnittelulla. Suunnittelu kannattaa kuitenkin tehdä harkiten tiettyjä ohjenuoria noudattaen. Testamentti Testamentti on perinnönjaossa erinomainen konsepti, jolla voi helposti vaikuttaa perintöveron määrään. Ehkäpä yksi järkevimmistä keinoista on määrätä testamentilla lapsenlapsille kullekin alle 20.000 euroa …

Miten säästät perintöverossa yleisimmissä tilanteissa Lue lisää…

Testamentti

Testamentti on oikeudellisessa mielessä edesmenneen henkilön ainoa keino kontrolloida asioitaan niin sanotusti haudan takaa. Testamenttioikeudessa puhutaankin yleensä vainajan viimeisestä tahdosta, joka testamentin nimenomaisesti on. Testamentilla voi tietyissä tapauksissa määrätä täysin, miten vainajan omaisuus jaetaan joko perillisten kesken, eloonjääneelle puolisolle tai muille tahoille. Pääsääntöisesti rintaperilliset eli vainajan lapset perivät vainajan täysimääräisesti. Näin ollen vainajan koko omaisuus …

Testamentti Lue lisää…

Avioehto

AVIOEHTO – KANNATTAAKO SELLAINEN LAATIA? Avioehtosopimuksen laatiminen on nykyään hyvin suosittua, koska lähes 50% avioliitoista päättyy avioeroon. Avioliiton solmimisella on hyvin paljon oikeusvaikutuksia, jotka on tärkeää huomioida ennen avioliiton solmimista. Kun puolisot solmivat avioliiton, heille syntyy toistensa omaisuuteen suoraan lain nojalla avio-oikeus. Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että avioliiton päätyttyä puolisoiden omaisuus jaetaan puoliksi puolisoiden välillä. Tämä …

Avioehto Lue lisää…

Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus – kuka valvoo etujasi

Edunvalvontavaltuutus on hyvä keino varautua tulevaisuuteen. Henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan voidaan määrätä edunvalvoja joko maistraatissa tai käräjäoikeudessa. Maistraatti määrää edunvalvojan silloin, kun henkilö on itse hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt tietyn henkilön määräämistä hänen edunvalvojakseen. Käräjäoikeus määrää edunvalvojan sen sijaan silloin, kun hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut joltakin muulta kuin …

Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus – kuka valvoo etujasi Lue lisää…