Välimiesmenettelyä voidaan pitää hyvänä keinona ratkaista monet riidat yleisen tuomioistuimen sijaan, sillä siinä voidaan huomioida riita-asiaan liittyvät erityispiirteet ja tarvittaessa myös osapuolten erilaiset vaatimukset asian suhteen. On siis hyvin erilaisia vaikutusmahdollisuuksia, kun kyse on välimiesmenettelystä. Välimiesmenettelyn perustana oleva laki turvaa aina välimiesmenettelylle jo lähtökohtaisesti osapuolten tasapuolisen kohtelun. Tämän takaa laki välimiesmenettelystä (VML). Lailla on myös turvattu tasapuolisuuden periaatetta silmällä pitäen myös luonnollisesti ehdoton prosessiedellytys eli kontradiktatorinen periaate eli molempia osapuolia on aina kuultava asiaan liittyen. Välimiesmenettelyn kestosta on myös haluttu pitää huolta säätämällä lailla sen joutuisuudesta. Näin vältytään suuremmilta ongelmilta välimiesmenettelyyn liittyen. On tärkeää, että tietyt vähimmäisvaatimukset turvataan lailla myös välimiesmenettelyssä, sillä ne on turvattu myös yleisessä tuomioistuimessa.

Välimiesmenettely on siis hyvin samanlainen kuin mikä tahansa yleisessä tuomioistuimessa käytävä riita, sillä kaikki asianosaiset haluavat oikeutta asialleen, mutta vain vaihtoehtoisessa menettelyssä yleiseen tuomioistuimeen nähden. Välimiesoikeus myös mahdollistaa yleisen tuomioistuimen tavoin riidan sopimisen jo prosessin ollessa käynnissä, tällöin välimiehet antavat asiasta välitystuomion.19 Yleisen tuomioistuimen tavoin myös välimiesoikeus voi tiedustella asianosaisilta riidan mahdollista sopimista ennen kuin prosessia jatketaan eteenpäin. Välimiesmenettelyn luonteesta johtuen riidan sopiminen saattaa olla helpompaa, koska osapuolet voivat harjoittaa diskurssia vapaammin kuin tuomioistuimessa käytävässä oikeudenkäynnissä, jotka ovat pääsäännön mukaan julkisia istuntoja. Toisaalta sopimisille ei välttämättä ole samanlaista porkkanaa välimiesmenettelyssä, koska asia käsitellään salassa. Yleisessä tuomioistuimessa kaikki on pääsäännön mukaan julkista, joten asianosaisilla voi olla intressissään sopia asia, jotta asia ei tule julkiseksi.

Sovinnon mahdollisuutta on aina hyvä tiedustella, sillä kaikki asianosaiset vastaavat välimiesmenettelyyn liittyvistä kustannuksista. Välimiesmenettelyyn liittyvistä kustannuksista on nimenomaisesti säädetty laissa välimiesmenettelystä, joka myös takaa vähimmäisvaatimukset kuluasioihin liittyen, mutta toki se myös mahdollistaa laista poikkeamisen erikseen sopimalla. Välimiesmenettelyn kuluihin voidaan lukea asianajokulut, välimiesten kulut ja palkkiot sekä mahdolliset muut prosessista syntyvät kulut. Lisäksi kaikki osapuolet joutuvat yhteisvastuullisesti maksamaan välimiehille maksettavat korvaukset ja heille syntyneet kustannukset 21. Usein saattaa käydä niin kuin yleisessä tuomioistuimessa käytävässä riita-asiassa eli hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan kaikki kulut yksin. Tämä on välimiesmenettelyssä pääsääntönä. Välimiehet voivat myös halutessaan vaatia ennakkoa tai vakuutta heille maksettavasta korvauksesta. Legaalinen välimiesmenettely eroaa sopimukseen perustuvasta välimiesmenettelystä siten, että osapuolilla ei ole pääsääntöisestä vastuuta syntyneistä kuluista. Keskuskauppakamarin säännöissä pääsääntönä on hävinneen osapuolen kuluvastuu, mutta osapuolet voivat sopia asiasta toisin. Kuluvastuusta sopiminen voi edesauttaa osapuolten halukkuutta ratkaista riita välimiesmenettelyssä. Osapuoli, joka pelkää mahdollisesti syntyvää kuluvastuuta eli yleensä heikompi osapuoli, voi suostua välimiesmenettelyyn, jos kuluvastuusta sovitaan esimerkiksi yläraja, minkä hävinnyt osapuoli joutuu maksamaan. Tällainen tilanne toki aktualisoitunee harvoin ja lähtökohtaisesti vain oikeussuhteissa, joissa välityssopimusta laadittaisiin vasta riidan syntymisen jälkeen. Ongelmana on se, että on mahdotonta tietää, kuinka monta asiaa jää käsittelemättä menettelyssä kuluvastuun perusteella, koska menettely on ei-julkista.

On hyvä huomioida välimiesmenettelyyn liittyen, että mikäli kyseessä on lakiin perustuva välimiesmenettely eli osapuolet ovat velvoitettu käsittelemään kyseessä olevan asian yleisen tuomioistuimen sijaan välimiesmenettelyssä niin tällöin välitystuomiosta ei saa valittaa yleiseen tuomioistuimeen. Tähän on myös ottanut korkein oikeus kantaa ratkaisussaan 2013:84.

Ratkaisussa KKO:2013:84 käsiteltiin yleisen tuomioistuimen ja välimiesoikeuden toimivaltaa. Asiassa oli kyse siitä, että J Oy:n ja M Oy:n välisen sopimuksen mukaan A:lla oli sopimuksessa määrätyin edellytyksin oikeus ostaa J Oy:n omistamat M Oy:n osakkeet. Sopimuksen mukaan siitä aiheutuvat erimielisyydet ratkaistiin välimiesoikeudessa. A vaati käräjäoikeudessa nostamassaan kanteessa J Oy:n velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta sillä perusteella, että J Oy oli rikkonut mainittua sopimusta myymällä osakkeet kolmannelle. Välityslauseke sitoi A:ta, joten asiaa ei voitu käsitellä yleisessä tuomioistuimessa.

Tähän on monta eri syytä, kuten jo edellä on mainittu. Osapuolet eivät pääsääntöisesti pääse valitsemaan välimiehiä tällaisessa menettelyssä. Kun osapuolet ovat saaneet lakiin perustuvassa eli legaalisessa menettelyssä välitystuomion, niin he voivat tämän jälkeen valittaa yleiseen tuomioistuimeen ja saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tällöin he nostavat kanteen asiaan liittyen. Koska legaalinen välimiesmenettely koskee vähemmistöosakkaiden osakkeisiin liittyviä lunastusriitoja, on siitä säädetty osakeyhtiö- lain (OYL) 18 luvussa yksityiskohtaisesti. Pakkolunastukseen liittyvistä välimiesmenettelykustannuksista vastaa pääsäännön mukaan lunastaja ja välitystuomiosta voi valittaa käräjäoikeuteen ja sen jälkeen on vielä mahdollista hakea korkeimmalta oikeudelta valituslupaa asiaan liittyen. Mikäli välitystuomiosta valitetaan käräjäoikeuteen, niin asia jäänee useimmiten siihen käräjäoikeuden tuomion varaan, sillä korkeimmalta oikeudelta on vaikea saada valituslupaa. Korkeimman oikeuden valituslupajärjestelmä on tehokas tapa karsia asioiden etenemistä valitushierarkiassa ylemmäksi, ellei riittäviä perusteita ole.

Globaalien sopimusriitojen ratkaisu Käsiteltäessä kansainvälisiä sopimusasioita ja niiden riidan ratkaisukeinoja on tapana liittää sopimukseen riidanratkaisukeinoksi välityslauseke tai tehdä erillinen välityssopimus. Tämä turvaa kaikkien sopimusosapuolten intressejä ja auttaa välillisesti sopimukseen pääsemistä. Kansainvälinen kaupankäynti on varsin yleistä nykypäivänä ja niissä laaditaan paljon erilaisia kauppasopimuksia ja niihin liittyviä yhteistyösopimuksia. Tällöin tarvitaan myös sujuvaa riidanratkaisukeinoa, jonka kaikki sopimusosapuolet tuntevat ja johon he myös luottavat riidan syntyessä. Helsingin Keskuskauppakamarin välimiesmenettelyn käyttö onkin lisääntynyt tasaisesti kuvastaen menettelyn suosiota. Vuonna 1998 hakemuksia välimiesmenettelyn aloittamiseksi tehtiin vain 14 kappaletta, kun vuonna 2013 hakemuksia tehtiin jo 80 kappaletta. Edellä mainittu karsii myös automaattisesti pois erilaisia kyseenalaisia asioita, jotka usein liittyvät toisen tai molempien sopimusosapuolien kansalliseen lainsäädäntöön, tuomioistuinmenettelyyn ja yleisiin kysymyksiin kyseisen maan kansallisen lain soveltamiseen kussakin tapauksessa. Edellä mainitut asiat saattavat nousta sopimuksen teon esteeksi, mikäli välimiesmenettelyä ei olisi. Välimiesmenettelystä sopimista puoltaa myös sen kansainvälinen tunnettavuus, välitystuomion tunnustettavuus ja täytäntöönpano. Kun puhutaan yksittäisten maiden tuomioiden tunnustettavuudesta ja täytäntöönpanokelpoisuudesta, niin voidaan yksinkertaisesta todeta, etteivät ne pärjää vertailussa välimiesmenettelylle.

Toki tulee huomioida, että kaikki maat eivät ole liittyneet New Yorkin konventioon tai maa on esittänyt varaumia, jolloin täytäntöönpanon saaminen ei ole automaatio. Esimerkiksi Kiina on asettanut varauksia sopimuksen soveltamiseen, jotka tulee ottaa huomioon, jos vastaosapuoli sijaitsee Kiinassa. Siten tulisi tarkastaa New Yorkin konvention internetsivuilta onko maa, jossa sopimuskumppani sijaitsee, esittänyt varaumia sopimukseen ja mitkä ovat niiden vaikutukset. Täytäntöönpanon merkittävyys syntyy siitä, että harvoin osapuolilla on merkittävästi varoja kotimaansa ulkopuolella, jolloin etenkin suurempien riitojen kohdalla välimiestuomio tulee saada täytäntöön hävinneen osapuolen kotimaassa. Vaihtoehtona tälle olisi, että osapuolet siirtävät varojansa niin sanottuun kolmanteen maahan, joka on liittynyt New Yorkin konventioon, ja välimiesmenettely käydään täällä, jolloin täytäntöönpano olisi helpompaa. Toki suurien varojen allokointi pois yritystoiminnasta vain potentiaalisen sopimusriidan vuoksi ei ole liiketaloudellisesti järkevää tai kestävää toimintaa.

On hyvä huomioida, että kotimaisen ja kansainvälisen välimiesmenettelyn määrittelyn välillä on eroja riippuen siitä, millä perusteilla sen tekee. Suomessa välimiesmenettely on aina ulkomainen, kun se tapahtuu toisessa valtiossa. Jossain maissa kansainväliseen määrittelyyn saattaa vaikuttaa se, että toinen sopimusosapuoli on eri maasta. Puolestaan toisissa maissa asiaan vaikuttaa koskeeko asia yleisesti kansainvälisen kaupan intressejä vai ei. Kun välimiesmenettely tapahtuu Suomessa, niin sovelletaan siihen välimieslain säännöksiä, joten merkitystä ei silloin ole sillä katsotaanko menettely kansainväliseksi vai ei.

Välimiesmenettelyn kansainvälinen näkökulma

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on edelläkävijä välimiesmenettely edistämisessä kansainvälisellä tasolla. Sen merkittävimpänä saavutuksena välimiesmenettelyyn liittyen pidetään vuonna 1958 New Yorkissa laadittua yleissopimusta ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, joka toimii omalta osaltaan peruskivenä välitystuomioiden ulkomaiselle tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle.

Tämä kyseinen sopimus tunnetaan yleisesti nimellä New Yorkin konventio ja sen on allekirjoittanut lähemmäs 200 valtiota, mukaan lukien suuret maat, kuten USA, Kiina, Venäjä. Tämä mahdollistaa kansainvälisen välimiesmenettelyn toimimisen aidosti globaalisti. Suomi on ratifioinut ja saattanut sopimuksen voimaan vuonna 1962.

YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunta (UNICTRAL) on laatinut mallilain vuonna 1985 koskien välimiesmenettelyä, johon Suomen sekä useiden muiden maiden välimiesmenettelylaki myös perustuu. Tämä järjestely osaltaan takaa välimiesmenettelylakien kansainvälistä yhtenäisyyttä.36 Lisäksi Suomessa on myös huomioitu välimiesmenettely ulosottolakeja silmällä sisällyttäen niihin määräyksiä välitystuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon. Myös korkein oikeus on ottanut tähän kantaa ratkaisussaan 1989:24, jossa käsiteltiin suomalaisen konkurssipesän velkaa. Tapauksessa oli annettu ulkomainen välitystuomio, jossa oli määrätty suoritusvelvollisuus rahassa, sillä suomalainen konkurssipesä oli vastoin sen vientiehdoissa ollutta omistuksenpidätysehtoa myynyt ulkomaisen yhtiön sille toimittaman omaisuuden kolmannelle osapuolelle. Korkein oikeus määräsi ulkomaisen välitystuomion täytäntöönpanokelpoiseksi suomalaista konkurssipesää vastaan, Suomen lain alueperiaatteen nojalla.

Kun riitojen taloudellinen intressi nousee korkeaksi, niin välimiesmenettelyn suosio nostaa päätään erittäin varteenotettavana riidanratkaisu keinona. Tämä on huomattu erityisesti elinkeinoelämän parissa, jossa suositaan juuri välimiesmenettelyä sen nopeuden ja joustavuuden takia. Yksi tärkeä tekijä on myös se, että välimiesmenettely ottaa riidan erityispiirteet huomioon verrattuna yleisessä tuomioistuimessa käytävään prosessiin. Hyvänä asiana pidetään myös yleisesti välitystuomioiden lopullisuutta.

Välitystuomioiden lopullisuutta rajoittaa VML 41 §. On hyvä huomioida, että välitystuomio voidaan kumota, mikäli välimiehet ovat menneet toimivaltansa ulkopuolelle tai ovat esim. esteellisiä.
Toimivaltaan liittyen korkein oikeus on ottanut asiaan kantaa ratkaisussaan 1986-II-162. Asiassa oli
kyse siitä, että Kunnan kanssa tekemässään asuntoalueen vuokraa tarkoittavassa vuokrasopimuksessa vuokralainen oli sitoutunut maksamaan kunnalle korvauksen kunnan myöhemmin määräämistä
tontin kuntoonpanokustannuksista. Sopimuksen mukaan siitä johtuvat riidat oli ratkaistava välimiesmenettelyssä. Sopimuksen perusteella kunta oli välimiesmenettelyssä vaatinut vuokralaiselta korvausta alueen yhdyskuntarakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kun vaatimus ei koskenut lakiin tai muuhun säädökseen perustuvaa julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta, niin välimiesoikeus
tutkiessaan kanteen ei ollut mennyt toimivaltaansa ulommaksi.

Koska välitystuomiot ovat tehokkaasti täytäntöönpantavissa, ovat välitysmenettelyt kansainvälisten keskipisteessä. Yleisessä tuomioistuimessa annetut tuomiot ovat heikosti täytäntöönpanokelpoisia muissa valtioissa, kun taas välitystuomiot voidaan panna täytäntöön myös New Yorkin konvention perusteella useissa eri valtioissa ja on näin ollen helppo panna täytäntöön monissa eri valtioissa tarpeen mukaan verrattuna yleisen tuomioistuimen antamaan tuomioon. Näin ollen, mikäli sopijaosapuolet ovat eri valtioista, on hyvin luonnollista, että sopimukseen otetaan välityslauseke ja usein samalla sovitaan, sovelletaanko menettelyyn Suomen välimiesmenettelylakia vai jotain muuta vastaavaa. Välimiesmenettely on myös omiaan mahdollistamaan yritysten yhteistyön jatkumisen. Yritykset voivat olla sidoksissa toisiinsa hyvinkin monimutkaisten sopimusjärjestelyin ja lukuisten erilaisten projektien kautta, tällöin välimiesmenettelyn käyttäminen riidanratkaisukeinona, sen ollessa joustavampi kuin tuomioistuinmenettely, edesauttaa osapuolia pääsemään eroon riidasta nopeasti ja palaamaan kaupalliseen yhteistyöhön pikaisesti.