Kauppaedustajan eli agentin lojaliteettivelvollisuus

Edustussopimus solmitaan usein silloin, kun halutaan harjoittaa liiketoimintaa esimerkiksi toisessa maassa tai ylipäätään toisella alueella. Edustussopimus (agenttisopimus) tehdään siis päämiehen, eli valmistajan, ja epäitsenäisen kauppaedustajan, eli agentin, välillä. Kyseisen sopimuksen nojalla kauppaedustajalla on oikeus edustaa toisen henkilön/oikeushenkilön puolesta. Edustussopimus on usein liitettynä kaupalliseen toimintaan kuten huolintaan, komissiokauppaan tai kauppaedustukseen. Näissä tapauksissa päämies on itse suorassa sopimussuhteessa loppuasiakkaisiin. Tämänkaltaisiin tilanteisiin soveltuu laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä. Laki velvoittaa kauppaedustajan noudattamaan lojaliteettivelvollisuutta.

Lain 5 §:n mukaan on kauppaedustajan tehtäväänsä hoitaessaan huolehdittava päämiehen edusta, toimittava häntä kohtaan velvollisuudentuntoisesti ja rehellisesti sekä noudatettava päämiehen antamia kohtuullisia ohjeita. Kauppaedustaja on myös velvollinen ilmoittamaan päämiehelle seikoista, joilla hänen tehtäväkseen annetun toiminnan kannalta saattaa olla merkitystä. Erityisesti hänen on ilman aiheetonta viivytystä annettava päämiehelle tieto tarjouksista, joiden hyväksyminen saattaa tulla kysymykseen, sekä sopimuksista, jotka hän päämiehen nimissä on päättänyt.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO:2020:96 käsitellään tilannetta, jossa kauppaedustaja oli valmistellut omaa, päämiehen kanssa kilpailevaa toimintaa.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Kauppaedustaja – lojaliteettivelvollisuus. KKO:2020:96

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian tausta

1. A Oy:n ja B Oy:n välillä on ollut 11.6.2004 tehty kauppaedustussopimus, jonka perusteella kauppaedustajana toiminut B Oy on myynyt päämiehenä olleen A Oy:n valmistamia puupilkekoneita, laitteita ja varaosia. A Oy on syksyllä 2013 ehdottanut kauppaedustussopimukseen muutoksia, joihin B Oy ei ollut suostunut. A Oy on tämän vuoksi 1.12.2013 irtisanonut sopimuksen päättymään irtisanomisajan jälkeen 11.6.2014.

2. B Oy on sopimuksen päättymisen jälkeen nostamassaan kanteessa vaatinut, että A Oy velvoitetaan suorittamaan sille kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain (kauppaedustajalaki) 28 §:ssä tarkoitettua hyvitystä. B Oy on asian käräjäoikeuskäsittelyn aikana asetettu konkurssiin.

3. A Oy on kiistänyt kanteen muun ohella sillä perusteella, ettei hyvitystä voitu pitää kohtuullisena, koska B Oy oli menetellyt kauppaedustussopimukseen perustuvan lojaliteettivelvollisuutensa vastaisesti. B Oy oli kauppaedustussopimuksen voimassa ollessa suunnitellut ja valmistanut oman, A Oy:n laitteen kanssa kilpailevan klapikoneensa, jonka se oli esitellyt maatalousnäyttelyssä pian sopimuksen päättymisen jälkeen. A Oy:n mukaan sillä olisi ollut B Oy:n menettelyn perusteella oikeus purkaa kauppaedustussopimus, mikäli menettely olisi tullut sen tietoon sopimuksen voimassa ollessa. A Oy on vedonnut hyvityksen kohtuullistamisperusteena myös markkinatilanteesta johtuneeseen yhtiön liikevaihdon merkittävään laskemiseen edustussopimuksen jälkeen.

4. Käräjäoikeus on katsonut, että B Oy oli suunnitellessaan ja valmistaessaan sopimussuhteen aikana A Oy:n klapikoneen kanssa kilpailevan koneen menetellyt lojaliteettivelvoitteensa vastaisesti, mitä oli pidettävä olennaisena sopimusrikkomuksena. Sopimusrikkomuksen ja A Oy:n liikevaihdon alenemisen perusteella käräjäoikeus on kohtuullistanut hyvityksen laskennallista määrää alentamalla sen 486 649,60 eurosta 128 883,20 euroon.

5. Hovioikeus, jonne A Oy valitti, on katsonut hyvityksen laskennalliseksi määräksi 62 929,53 euroa. Hyvityksen kohtuullisuuden osalta hovioikeus on katsonut, että B Oy oli kilpailevan klapikoneensa suunnittelulla ja valmistamisella rikkonut sille kauppaedustajalaissa asetettuja velvollisuuksia ja syyllistynyt A Oy:n etua ja luottamusta vakavasti loukkaavaan menettelyyn. Kysymys oli olennaisesta sopimusrikkomuksesta. Yhtäältä edustussopimuksen päättymisestä ja toisaalta markkinatilanteen heikentymisestä mahdollisesti aiheutuneelle liikevaihdon laskulle voitiin antaa vain vähäinen merkitys. Hovioikeus on kohtuullistanut konkurssipesälle maksettavan hyvityksen määrän nollaan euroon.

Korkeimmassa oikeudessa ratkaistavana olevat kysymykset

6. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, mikä merkitys B Oy:n oman klapikoneen suunnitteluun ja valmistamiseen liittyvällä menettelyllä ja A Oy:n liikevaihdon vähentymisellä on kauppaedustajan hyvityksen kohtuullisuutta arvioitaessa, sekä siitä, mikä on kohtuullisen hyvityksen määrä.

Hyvityksen kohtuullisuusarvioinnin oikeudelliset lähtökohdat

7. Kauppaedustajalain 5 §:n 1 momentin mukaan kauppaedustajan on tehtäväänsä hoitaessaan huolehdittava päämiehen edusta, toimittava häntä kohtaan velvollisuudentuntoisesti ja rehellisesti sekä noudatettava päämiehen antamia kohtuullisia ohjeita. Pykälän 2 momentin mukaan kauppaedustaja on velvollinen ilmoittamaan päämiehelle seikoista, joilla hänen tehtäväkseen annetun toiminnan kannalta saattaa olla merkitystä.

8. Kauppaedustajalain 6 §:n mukaan kauppaedustaja saa ottaa vastaan lain 1 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja myös muilta kuin päämieheltä, jollei tämä ole ristiriidassa kauppaedustajalle 5 §:n 1 momentin mukaan kuuluvan velvollisuuden kanssa.

9. Kauppaedustajalain 25 §:n nojalla sopijapuoli voi purkaa edustussopimuksen, jos toinen sopijapuoli on syyllistynyt menettelyyn, jolla hän on vakavasti loukannut sopimuskumppaninsa etua tai joka muuten aiheuttaa sen, että tämän luottamus toiseen sopijapuoleen on perustellusti järkkynyt. Säännöksen perusteluissa (HE 71/1974 vp s. 11) on todettu, että edustussopimuksen edellyttämästä luottamussuhteesta johtuu, että kummankin sopijapuolen täytyy ottaa toiminnassaan huomioon toisen sopijapuolen etu.

10. Kauppaedustajalain 28 §:n 1 momentin mukaan kun edustussopimus on lakannut, kauppaedustajalla on oikeus saada päämieheltä hyvitys, jos ja siinä laajuudessa kuin: 1) kauppaedustaja on hankkinut päämiehelle uusia asiakkaita tai merkittävästi laajentanut kauppaa aikaisempien asiakkaiden kanssa ja tästä koituu päämiehelle merkittävää etua edustussopimuksen lakkaamisen yhteydessä tai sen jälkeen; ja 2) hyvitystä voidaan pitää kauppaedustajan 1 kohdassa tarkoitettujen asiakkaiden kanssa tehtävistä sopimuksista menettämät provisiot ja kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kohtuullisena.

11. Säännöksellä on saatettu kansallisesti voimaan jäsenvaltioiden itsenäisiä kauppaedustajia koskevan lainsäädännön yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 86/653/ETY (jäljempänä kauppaedustajadirektiivi) 17 artiklan 1 ja 2 kohta, jotka koskevat kauppaedustajan oikeutta hyvitykseen edustussopimuksen lakattua. Artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaan kauppaedustajalla on oikeus hyvitykseen, jos ja siinä laajuudessa kuin tämän hyvityksen maksaminen on kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja erityisesti kauppaedustajan näiden asiakkaiden kanssa päätettävistä liiketoimista menettämät provisiot huomioon ottaen kohtuullista.

12. Euroopan komissio on antanut 23.7.1996 kertomuksen kauppaedustajadirektiivin 17 artiklan soveltamisesta (KOM(96) 364 lopullinen). Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (esim. tuomio Honyvem Informazioni Commerciali 23.3.2006, C-465/04, EU:C:2006:199, 35 kohta ja tuomio Semen 26.3.2009 C-348/07, EU:C:2009:195, 22 kohta) viitannut tähän kertomukseen todeten, että siinä on yksityiskohtaiset tiedot hyvityksen varsinaisesta laskemisesta ja että kertomuksen tarkoituksena on helpottaa 17 artiklan yhtenäisempää tulkintaa. Kertomuksessa on todettu, että käytännössä hyvityksen määrää harvoin mukautetaan kohtuusnäkökohtien vuoksi. Kertomuksessa on kohtuullisuutta arvioitaessa huomioon otettavina seikkoina mainittu muun ohella kauppaedustajan tekemät virheet, kauppaedustajan palkkion suuruus, päämiehen liikevaihdon vähentyminen, päämiehelle koituvan edun suuruus sekä kilpailunrajoitusehtojen olemassaolo, joiden osalta on todettu olevan selvää, että päämiehen on tällöin suoritettava suurempi hyvitys.

13. Kauppaedustajalain 29 §:n 1 momentissa on säädetty tilanteista, joissa kauppaedustajalla ei ole oikeutta hyvitykseen. Näin on muun ohella silloin, jos päämies on irtisanonut tai purkanut edustussopimuksen kauppaedustajan 25 §:ssä tarkoitetun laiminlyönnin tai käyttäytymisen perusteella. Säännös perustuu kauppaedustajadirektiivin 18 artiklan a alakohtaan, jonka mukaan direktiivin 17 artiklassa tarkoitettua hyvitystä ei tarvitse maksaa, jos päämies on sanonut irti edustussopimuksen sellaisen kauppaedustajan syyksi luettavan sopimusrikkomuksen perusteella, joka oikeuttaisi kansallisen lainsäädännön mukaan heti purkamaan sopimuksen.

14. Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 28.10.2010, Volvo Car Germany, C-203/09, EU:C:2010:647) arvioinut kauppaedustajadirektiivin 18 artiklan a alakohdan soveltumista tilanteeseen, jossa kauppaedustaja oli, päämiehen irtisanottua sopimuksen, irtisanomisaikana syyllistynyt sopimuksen purkuperusteena pidettävään sopimusrikkomukseen. Tuomioistuin totesi muun ohella, että koska direktiivin 18 artiklan a alakohta on poikkeus hyvitysoikeuteen, sitä on tulkittava suppeasti (42 kohta). Tuomioistuin katsoi, että jos päämies saa tiedon kauppaedustajan sopimusrikkomuksesta vasta sopimuksen päätyttyä, direktiivin 18 artiklan a alakohdassa säädettyä järjestelmää ei voida enää soveltaa. Kauppaedustajalta ei siten mainitun säännöksen nojalla voida evätä hänelle kuuluvaa oikeutta hyvitykseen silloin, kun päämies sopimuksen irtisanottuaan osoittaa kauppaedustajan syyllistyneen sopimusrikkomukseen, joka olisi oikeuttanut mainitun sopimuksen päättämiseen välittömästi (43 kohta). Tuomioistuimen mukaan ei kuitenkaan ole mahdotonta, että kauppaedustajan toiminta voidaan ottaa huomioon arvioitaessa hänen direktiivin 17 artiklan 2 kohdan mukaisen hyvityksensä kohtuullisuutta (44 kohta).

15. Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (esim. tuomio 19.4.2018, Conseils et mise en relations (CMR), C-645/16, EU:C:2018:262, 33 kohta) lisäksi korostanut, että direktiivin tavoitteena on erityisesti suojella kauppaedustajan etua suhteessa tämän päämieheen. Tuomioistuin on edelleen todennut (34 ja 35 kohta), että kauppaedustajadirektiivin 17 artiklassa säädetty järjestelmä on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan luonteeltaan pakottava sen suojan osalta, jota kauppaedustajalle annetaan edustussopimuksen lakattua. Direktiivin tavoitteen perusteella direktiivin 17 artiklaa koskeva tulkinta voidaan hyväksyä vain, jos on varmaa, ettei tällainen tulkinta koidu kauppaedustajan vahingoksi.

Hovioikeuden selvitetyksi katsoma B Oy:n menettely ja A Oy:n liikevaihdon kehitys

16. Hovioikeus on katsonut selvitetyksi, että kauppaedustussopimuksen päätyttyä 11.6.2014 B Oy on heinäkuussa 2014 esitellyt kehittämänsä klapikoneen. Tämä kone on eräistä rakenteellisista eroista huolimatta ollut kauppaedustussopimuksen piirissä olleen A Oy:n klapikoneen kanssa kilpaileva tuote. B Oy:llä ei ole ollut sopimussuhteen jälkeiseen aikaan kohdistuvaa kilpailukieltoa, eikä sen oman klapikoneen esittelemiselle sopimuksen päättymisen jälkeen sinänsä ole ollut edustussuhteeseen perustuvaa estettä. Asiassa ei ole edes väitetty, että B Oy olisi suunnitellut tuovansa oman klapikoneensa markkinoille kauppaedustussopimuksen voimassa ollessa.

17. B Oy oli aloittanut koneensa suunnittelun viimeistään elokuussa 2013. Koneen on katsottu olleen prototyyppivaiheessa talvella 2014 ja myyntivalmiina koneena sitä heinäkuussa 2014 esiteltäessä. Suunnittelu oli siten aloitettu ennen kauppaedustussopimuksen irtisanomista, ja koneen kehittämistä oli jatkettu koko irtisanomisajan. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että minkäänlaisen klapikoneen suunnittelulle olisi ollut A Oy:n antamaa lupaa.

18. B Oy oli purkanut A Oy:n klapikoneen oman koneensa malliksi käyttäen sitä suunnittelutyön pohjana. B Oy:n klapikoneen on lisäksi todettu loukanneen A Oy:n yksinoikeutta kahteen sille rekisteröityyn hyödyllisyysmalliin, jotka tosin on myöhemmin julistettu mitättömiksi.

19. Noin kahdessa vuodessa kauppaedustussopimuksen jälkeen A Oy:n liikevaihto on puolittunut ja sen liikevoitto on laskenut lähes nollaan.

Korkeimman oikeuden arviointi

Kauppaedustajan lojaliteettivelvollisuus

20. Korkein oikeus toteaa, että päämiehen kanssa kilpailevaa toimintaa tai sen valmistelua ei ole kauppaedustajalaissa nimenomaisesti kielletty. Kauppaedustajalain 5 § kuitenkin edellyttää, että kauppaedustaja huolehtii päämiehen eduista sekä toimii päämiestä kohtaan rehellisesti ja velvollisuudentuntoisesti. Kauppaedustajan päämiehensä kanssa kilpailevaa liiketoimintaa on yleensä pidettävä säännöksen ilmentämän kauppaedustajan lojaliteettivelvoitteen vastaisena. Mikäli kilpailukiellosta ei ole sovittu, kauppaedustajan kilpailevalle toiminnalle ei sen sijaan sopimussuhteen päättymisen jälkeen ole enää edustussuhteesta johtuvaa estettä.

21. Korkein oikeus katsoo, että kilpailevan toiminnan valmistelu, joka ei vielä vaikuta päämiehen tuotteen myyntiin tai asiakassuhteisiin, ei rinnastu lojaliteettivelvollisuuden noudattamisen kannalta jo aloitettuun kilpailevaan toimintaan. Arvioitaessa sitä, minkälaisiin kilpailevaa tai muuta edustussopimuksen päättymisen jälkeistä toimintaa valmisteleviin toimiin kauppaedustaja voi lojaliteettivelvollisuuttaan rikkomatta ryhtyä, on päämiehen edun ohella otettava huomioon muun muassa kauppaedustajalle elinkeinonharjoittajana kuuluva oikeus varautua edustussuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Kysymys on näiden intressien punninnasta sopimussuhteeseen ja osapuoliin kulloinkin liittyvien olosuhteiden perusteella.

B Oy:n menettely

22. Korkein oikeus katsoo, että B Oy on voinut valmistella omaa, kauppaedustussuhteen jälkeistä liiketoimintaansa, eikä A Oy:n tuotteen kanssa kilpailevan koneen suunnittelua tai valmistamista sellaisenaan ole pidettävä lojaliteettivelvoitteen vastaisena toimintana.

23. B Oy:n lojaliteettivelvollisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon ensinnäkin se, että sen sopimussuhteen aikana valmistamassa klapikoneessa on hyödynnetty teknisiä ratkaisuja, jotka ovat kuuluneet A Oy:lle tuolloin rekisteröidyn hyödyllisyysmallin suojapiiriin. A Oy:n hyödyllisyysmallirekisteröintien myöhemmällä kumoamisella ei ole ratkaisevaa merkitystä, kun arvioidaan B Oy:n sopimuksenaikaisen menettelyn merkitystä osapuolten välisen luottamussuhteen kannalta.

24. B Oy on lisäksi hyödyntänyt suunnittelussa A Oy:n klapikonetta purkamalla sen oman koneensa malliksi. Tällainen kilpailijan tuotteen käänteismallinnus on sinänsä sallittua toimintaa. Käänteismallinnuksen kohteena on tässä tapauksessa kuitenkin ollut kauppaedustussuhteen tarkoittama päämiehen hyödyllisyysmallioikeudella suojattu tuote, ja B Oy on hyödyntänyt sitä oman kilpailevan koneensa kehittämisessä.

25. Korkein oikeus katsoo, että B Oy on näin menetellessään paitsi puuttunut A Oy:n hyödyllisyysmallioikeuslain 1 ja 3 §:ssä tarkoitettuun yksinoikeuteen myös hyödyntänyt kauppaedustussuhdetta ja A Oy:n luottamusta oman, A Oy:n edun kanssa ristiriidassa olevan toimintansa edistämiseen epäasiallisella tavalla. Näin toimimalla B Oy on menetellyt lojaliteettivelvollisuutensa vastaisesti, mikä on ollut omiaan perustellusti heikentämään A Oy:n luottamusta B Oy:hyn.

26. Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoo, että B Oy on A Oy:n kauppaedustajana toimiessaan olennaisesti laiminlyönyt sille kauppaedustajalain 5 §:n 1 momentista johtuvan velvollisuutensa huolehtia päämiehen edusta sekä toimia sitä kohtaan velvollisuudentuntoisesti ja rehellisesti. B Oy on siten kauppaedustajalaista johtuvien sopimusvelvoitteidensa vastaisella menettelyllä syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen.

Hyvityksen kohtuullisuus

27. Korkein oikeus toteaa, että hyvityksen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon sääntelyn tarkoitus suojata kauppaedustajaa suhteessa tämän päämieheen. Kauppaedustajadirektiivin 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan sanamuodon mukaan kohtuusarvioinnissa on otettava huomioon erityisesti kauppaedustajan menettämät provisiot. Konkurssipesän menettämien provisioiden lisäksi kohtuusarvioinnissa on otettava huomioon myös kaikki muut asiaan vaikuttavat seikat, joihin kuuluu kauppaedustajan lojaliteettivelvollisuuden vastainen, sopimusrikkomuksena pidettävä menettely. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että hyvityksen epäämistä koskevaa kauppaedustajalain 29 §:n edellä kohdassa 13 todetulla tavalla tarkoin rajattua soveltamisalaa tosiasiallisesti laajennetaan siinä yhteydessä, kun arvioidaan sopimusrikkomuksen merkitystä kauppaedustajalain 28 §:ssä tarkoitetun hyvityksen kohtuullisuuden kannalta. Kohtuullisuusarviointia ei toisaalta myöskään ole rajoitettu siten, etteikö myös sen perusteella voitaisi tapauskohtaisesti päätyä katsomaan, että hyvityksen maksamista ei kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioiden voida pitää kohtuullisena. Ottaen kuitenkin huomioon sääntelyn kauppaedustajaa suojeleva tarkoitus tämän tulee olla erittäin poikkeuksellista.

28. Hovioikeus on määrittänyt hyvityksen laskennalliseksi määräksi 62 929,53 euroa. Korkein oikeus katsoo, että tämän, konkurssipesän menettämien provisioiden perusteella määritetyn hyvityksen kohtuullisuuden puolesta puhuu se, että osapuolten välinen kauppaedustussuhde on kestänyt kymmenen vuotta, minä aikana B Oy:n toiminta on merkittävästi laajentanut A Oy:n asiakaskuntaa ja aiempien asiakkaiden kanssa käytävää kauppaa. Asiassa ei ole edes väitetty, että B Oy olisi laiminlyönyt A Oy:n tuotteisiin liittyviä myyntivelvoitteitaan, eikä yhtiön edellä todetulla lojaliteettivelvollisuuden vastaisella menettelyllä ole väitetty olleen negatiivisia vaikutuksia A Oy:n liiketoimintaan.

29. Hyvityksen alentamista puoltaa B Oy:n edellä todettu lojaliteettivelvollisuuden vastainen menettely asianosaisten välisessä kauppaedustussuhteessa. Korkein oikeus katsoo, että A Oy:n etujen vastainen B Oy:n menettely sopimussuhteessa on ollut niin olennaista, että sen tulee huomattavasti alentaa hyvitystä. Korkein oikeus katsoo lisäksi, että A Oy:n liikevaihdon puolittuminen, joka on osaltaan johtunut markkinatilanteen heikkenemisestä, olisi sopimussuhteen jatkuessa ollut omiaan vaikuttamaan B Oy:n provisioiden määrään. Kun liikevaihdon laskun vaikutus konkurssipesän menettämiin provisioihin on kuitenkin jäänyt määrällisesti epäselväksi, sille on hyvityksen kohtuullista määrää arvioitaessa annettava vain vähäinen merkitys. Molemmat asianosaiset ovat vielä Korkeimmassa oikeudessa todenneet hovioikeuden viittauksen Norjan myynnin laskuun virheelliseksi, joten sille ei voida antaa merkitystä arvioinnissa.

30. Edellä todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan Korkein oikeus katsoo, että konkurssipesälle maksettavan hyvityksen kohtuullinen määrä on 25 000 euroa, minkä A Oy on siten velvollinen konkurssipesälle suorittamaan.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio kumotaan.

A Oy velvoitetaan suorittamaan B Oy:n konkurssipesälle kauppaedustajalain 28 §:n mukaisena hyvityksenä 25 000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 4.12.2014 lukien.

KKO:n päätös: https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202096.html

Kauppaedustajalaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920417

Lakimiehen yhteystiedot: https://www.lakihelsinki.fi/yhteystiedot/