Lakiosa

Lakiosaan liittyvät kysymykset ovat yksi suurin kysymysten kohde perhe- ja jäämistöoikeudellisissa asioissa. Lakiosaa on sivuttu aikaisemmassa blogitekstissä koskien testamentteja ja alla on pätkä siitä, jonka jälkeen asiaa käsitellään laajemmin:

” Vaikka vainaja on määrännyt testamentilla omaisuudestaan, on rintaperillisillä eli lapsilla oikeus lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli puolet siitä määrästä minkä kukin lapsi saisi perintöä. Tätä voi havainnollistaa esimerkillä, jossa vainajan omaisuus on 100 000€ ja hänellä on kaksi lasta, jonka lisäksi hän on testamentillaan määrännyt koko omaisuutensa menemään kirkolle. Kummankin lapsen perintöosuus on 50 000€ ja puolet tästä on lakiosa eli 25 000€. Näin ollen kumpikin lapsista saa 25 000€ perintöä ja 50 000€ menee vainajan testamentissa määräämälle kirkolle. Hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa vainaja voi tehokkaasti määrätä testamentilla, että lapset eivät saa lakiosaa eli tekemään lapset perinnöttömiksi. Lapsilla on siis lähes aina oikeus saada lakiosansa. ”

Lakiosa ja siihen liittyvät kysymykset ovat merkityksellisiä vain, kun vainajalla on ollut testamentti, jolla hän on määrännyt omaisuudestaan. Ilman testamenttia noudatetaan niin sanottua normaalia perimysjärjestystä.

Lakiosaa säätelee perintökaaren 7 luku ja kuten edellä on todettu, rintaperillisillä on lähtökohtaisesti aina oikeus lakiosaansa, mikäli tietyt vaikeasti toteutuvat edellytykset eivät ole täyttyneet. Lakiosasta puhuttaessa on syytä muistaa, että lakiosan saamisoikeus kuuluu vain ja ainoastaan vainajan lapsille sekä ottolapsille tai näiden perillisille. Myös heidän jälkeläisensä eli vainajan lapsenlapset, ovat oikeutettuja lakiosaan, jos vainajan omat lapset ovat joko kuolleet tai he ovat muuten luopuneet perinnöstään. Sen sijaan esimerkiksi vainajan puoliso eli leski tai muut perilliset eivät voi tehdä vaatimuksia lakiosan suhteen. Lakiosa on siis vain vainajan lasten ja heidän lastensa oikeus. Lakiosaa pitää myös aina vaatia testamentinsaajalta.

Milloin lakiosa voidaan menettää?

Lakiosan voi menettää tietyissä tilanteissa, mutta tämä on kuitenkin erittäin harvinaista. Oikeuden lakiosaan voi menettää, jos lakiosaan oikeutettu (eli vainajan lapsi, ottolapsi tai näiden lapsi) on syvästi loukannut vainajaa, vainajan perimyspolvessa olevaa sukulaista tai vainajan ottolasta tahallisella rikoksella. Tahallisen rikoksen lisäksi lakiosan voi menettää, jos lakiosaan oikeutettu on viettänyt jatkuvaa kunniatonta elämää tai jatkuvaa siveetöntä elämää.

Tahallinen rikos sisältää useamman määritelmän, joiden tunteminen on tärkeää, kun arvioidaan lakiosan menettämisen edellytysten täyttymistä. Tahallinen rikos on pääasiassa vahingonkorvaus- ja rikosoikeudessa esiintyvä määritelmä, joissa rikokset ja teot eritellään joko tahallisiksi tai tuottamuksellisiksi. Lakiosaa ei siis voi menettää, jos henkilö on tuomittu vain tuottamuksellisesta rikoksesta, vaikka se kohdistuisi vainajaan tai hänen perimysjärjestyksessä olevaan henkilöön. Tahallisen rikoksen määritelmä on usein määritelty rikoslaissa tietyn rikoksen teonkuvauksessa.

Kunniaton elämä tai jatkuva siveetön elämä on myös hankala määritelmä. Jos testamenttia laativa henkilö haluaa tehdä perillisensä perinnöttömäksi, on syytä ottaa yhteyttä lakimieheen mahdollisimman ajoissa, jotta voidaan paremmin varmistua tämän ehdon toteutumisesta. Aina kun henkilö haluaa tehdä perillisensä perinnöttömäksi, ei voi korostaa liikaa aikaisen reaktion tärkeyttä. Jos henkilö ryhtyy perinnöttömäksi tekemiseen vasta, kun hänen oma aikansa alkaa olla lopussa, on onnistumisen mahdollisuus merkittävästi pienempi kuin silloin, kun prosessi on aloitettu riittävän aikaisin.

​Ota yhteyttä, jos sinulla on tarvetta testamentille tai sinulla on muita perintöön liittyviä kysymyksiä, autamme mielellämme sinua.