OIKEUDENKÄYNNIN ASIANOSAINEN RIITA-ASIASSA

Oikeudenkäynti riita-asiassa tarkoittaa ns. siviiliriitaa, jossa kaksi tai useampi luonnollinen henkilö (ihminen) tai oikeushenkilö (yritys) riitelevät siitä, mitä on katsottava asiassa olevan oikein. Oikeudenkäynti käynnistyy suppeassa mielessä siinä vaiheessa, kun kantaja eli se osapuoli, joka vaatii toiselta osapuolelta jotakin, toimittaa haastehakemuksen vireille käräjäoikeuteen. Tämän jälkeen tuomioistuin pintapuolisesti tutkii haastehakemuksen ja jos täydennettävää ei ilmene, laitetaan asia haasteelle. Tällöin vastaaja eli keneltä vaaditaan jotakin, saa tiedoksiannon siitä, että häntä vastaan on käynnistetty oikeudenkäyntiprosessi. Tietyissä tapauksissa käytetään haastemiestä toimittamaan haaste vastaajalle.

​Haastamisen jälkeen vastaajalla on mahdollisuus vastata haasteeseen ja myöntää taikka kiistää se kokonaisuudessaan tai osittain. Vastaamatta jättäminen aiheuttaa pääsääntöisesti ns. yksipuolisen tuomion, jolloin kantajan vaatimus hyväksytään. Näin ollen, koskaan ei kannata jättää reagoimatta haasteeseen tai muuhun oikeudenkäyntiuhkaan.

Pääsääntöisesti ennen haastehakemuksen toimittamista käräjäoikeuteen, jos vastapuolella on käytössä asianajaja tai muu lakimies, ottaa tämä yhteyttä vastapuoleen tiedustellakseen sovinnon mahdollisuutta. Jollei tämä johda sovintoon, toimitetaan yleensä haastehakemus käräjäoikeuteen.

Suomessa on nykyisin voimassa osittainen lakimiespakko. Tällä tarkoitetaan sitä, että pääsääntöisesti aina kantajan sekä vastaajan tulee käyttää asiamiehenään joko asianajajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa, kun asia riitautuu. Eli nykyään ei voi enää käyttää ketä tahansa edustamassa itseään oikeudessa. Toki on mahdollista hoitaa asian ajaminen myös itse.

Lähtökohtaisesti kantajan tai vastaajan ei tarvitse olla läsnä henkilökohtaisesti oikeudenkäynnissä, mikäli heitä ei kuulla todistelutarkoituksessa. Kuuleminen todistelutarkoituksessa tarkoittaa sitä, että asianosaisilta ei oteta vakuutusta eli heitä ei rangaistuksen uhalla velvoiteta puhumaan totta oikeudenkäynnissä. Kuitenkin heillä on sinänsä voimassa totuudessa puhumisvelvollisuus koko oikeudenkäynnin ajan.

Asianosaisten lisäksi oikeudenkäynnissä kuullaan monesti todistajia. Todistajat voivat oikeudenkäynnissä olla ulkopuolisia todistajia tai asiantuntijatodistajia. Kumpaakin sitoo velvollisuus puhua totta eli olla valehtelematta tai jättää jotain kertomatta oikeudenkäynnissä.