MITEN RIKOSOIKEUDENKÄYNTI ETENEE

Oikeudenkäyntiin osallistuminen on useimmille hyvin jännittävä kokemus. Rikosoikeudenkäynti alkaa sillä, että jutun syyttäjä esittää vaatimuksensa perustellen vastaajaa (syytettyä) kohtaan. Asianomistaja eli tapauksen uhri on saattanut pyytää syyttäjää esittämään myös hänen vaatimuksensa samanaikaisesti asiassa. Jos asianomistaja tai hänen avustajansa haluaa itse esittää korvausvaatimuksensa, hän saa puheenvuoron heti syyttäjän jälkeen.

Syyttäjän ja asianomistajan jälkeen kuullaan vastaajaa (syytettyä). Vastaaja joko myöntää tehneensä syyttäjän väittämän teon tai kiistää sen. Vastaajan tulee myös kertoa, että suostuuko hän maksamaan asianomistajan korvausvaatimukset.

Edellä mainittujen puheenvuorojen jälkeen syyttäjä ja asianomistaja perustelevat tarkemmin näkökantansa. Tässä yhteydessä myös vastaaja kertoo omat näkemyksensä asiasta.

Tämän jälkeen oikeudenkäynnissä kuullaan todistajia sekä uhrin että vastaajan puolelta. Henkilötodistelun lisäksi oikeus voi ottaa vastaan myös muita todisteita, kuten kirjallisia todisteita.

Lopuksi jutun asiaosaiset esittävät oman kantansa siitä, miten jutussa tulisi heidän mielestänsä tuomita. Tätä kutsutaan loppulausuntojen antamiseksi. Oikeudenkäyntiä ei välttämättä ennätetä hoitamaan yhdessä päivässä, joten käsittelyä jatketaan yleensä heti seuraavana arkipäivänä.

Oikeudenkäynnit käsitellään aina suullisesti. On hyvä muistaa, että oikeudenkäynti on useimmiten julkista eli kuka tahansa voi yleisönä tulla seuraamaan käsittelyä. Tietyissä tapauksissa, kuten seksuaalirikoksissa, tuomioistuin käsittelee asioita usein suljetuin ovin eli näissä tapauksissa yleisöä ei sallita istuntoon. Istunto voi olla suljettu, joko kokonaan tai vain osan aikaa.

Oletko epäiltynä tai syytettynä rikoksesta? Oletko joutunut rikoksen uhriksi? Ota ensitilassa yhteyttä meihin kaikenlaisissa rikosasioissa!