SUOMEN YRITYSSANEERAUS

Lakimies laatii yrityssaneeraushakemuksen puolestanne - yrityssaneeraushakemus kiinteä hinta

Voitte käyttää meidän yrityssaneeraushakemus - konetta, jolla voitte arvioida mahdollisuutenne yrityssaneeraukseen pääsystä.

MIKÄ ON YRITYSSANEERAUS?

Yrityssaneeraus on käräjäoikeuden määräämä menettely, jossa erityinen selvittäjä selvittää yhtiön taloudellisen tilan ja tekee tarvittavia toimenpiteitä yhtiön taloudellisen tilan tervehdyttämiseksi.

Lähtökohta yrityssaneeraukseen pääsemiselle on se, että yhtiö on kykeneväinen kannattavaan liiketoimintaan ja nykyisien kassavirta- tai rahoitusongelmien ratkaiseminen auttaa yrityksen pääsemään takaisin kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Yrityssaneerauksessa pyritään yrityksen velat järjestelemään sellaiseen suhteeseen liiketoimintaan ja maksukykyyn nähden, että liiketoiminta saadaan jälleen kannattavaksi.

Yrityssaneeraus voidaan kohdistaa vain toiminnassa olevaan yritykseen ja liiketoimintaan eli lopetettuun liiketoimintaa sitä ei voida kohdistaa. Samoin yrityssaneerausta ei voi saada, kun tarkoituksena on saneerata yhtiö ja sen jälkeen myydä liiketoiminta.

YRITYSSANEERAUSHAKEMUS

On ensiarvoisen tärkeää, että yrityssaneeraushakemus laaditaan huolella sekä käyttäen tiettyjä fraaseja, jotta käräjäoikeus voi myöntää yrityssaneerauksen. Käräjäoikeus tukeutuu lähes yksinomaan sinne toimitettuun aineistoon, joista tärkeimmät on yrityssaneeraushakemus sekä tilintarkastajan lausunto siitä, että yritys on niin sanotusti saneerauskelpoinen eli, että yritys on mahdollista saada kannattavaksi mikäli esimerkiksi yrityksen velkoja leikataan.

Yrityssaneerauksessa on järkeä myös silloin, kun yrityksen liiketoiminnassa pysymisellä ja sen tuottamalla kassavirralla pystytään suorittamaan velkojille heidän saataviaan enemmmän kuin ajamalla yhtiö konkurssiin vaikka huomioidaan velkojen leikkaukset. Eli yrityssaneeraukseen pääseminen on siltä osin puhdasta matematiikkaa. Lähtökohtaisesti velkojien tulee siis saada enemmän suorituksia yrityssaneerauksessa kuin konkurssin kautta he tulisivat saamaan.

Myös velkojat voivat laatia yrityssaneeraushakemuksen, joka on verrattain harvinaista ja pääösin velallisyhtiö tekeekin yrityssaneeraushakemuksen itse.

HYVÄ YRITYSSANEERAUSHAKEMUS

Ensinäkin yrityksen tulee täyttää yrityssaneerauksen edellytykset. Näiden täyttymistä voit arvioida käyttämällä yrityssaneeraus - työkalua LINKKI. Mikäli edellytykset täyttyvät voit ottaa yhteyttä meihin ja meidän lakimiehet laativat yrityssaneeraushakemuksen sekä hankkivat tilintarkastajalta lausunnon koskien yrityssaneerauksen onnistumista. Kaikki tämä onnistuu kauttamme ja kiinteään hintaan.

HAE YRITYSSANEERAUSTA AJOISSA

Yksi suurimpia virheitä yrityssaneeraus asioissa on, että sitä haetaan liian myöhään. Tällä yleensä tarkoitetaan, että yritys on ponnistellut sisäisesti hankkimalla erinäköisiä luottoja ja yrittänyt paikata tilannetta, joskus epäasiallisilla keinoilla, joskus liiketaloudellisesti huonoilla keinoilla. Tämä on tapahtunut silloin, kun taloudelliset vaikeudet ovat alkaneet kasaantua ja toimenpiteet ovat lähinnä olleet tulipalon sammuttelua. Usein yrityssaneerausta haetaan siinä vaiheessa, kun yritystä on jo haettu konkurssiin tai konkurssin uhka on hyvin todellinen, kun velkoja on toimittanut ns. kasipäiväisen yritykselle.

Lopputuloksen kannalta parasta on hakea yrityssaneerausta riittävän ajoissa eli mielellään heti, kun maksuvaikeudet ovat ilmenneet. Tällöin on mahdollista saneerata velkoja, jopa hyvin vähän tai vain pidentää maksuaikaa näille, jolloin esimerkiksi tilapäinen kassavirtaongelma ei eskaloidu maksukyvyttömyydeksi asti. '

Mitä maksaa?

Yrityssaneerausmenettelyn kustannukset maksaa velallisyritys. Kustannuksia aiheutuu ainakin:

  • yrityssaneeraushakemuksen laadinnasta
  • tilintarkastajan lausunnon laatimisesta
  • selvittäjän palkkiosta

Näiden yhteissumma vaihtelee noin 10.000 eurosta 30.000 euroon. Mikäli velallisyhtiö ei selviä näistä, on se itsessään esteperuste velkasaneeraukselle eli tällöin yrityssaneerausta ei voi saada.

Saneeraustoimenpiteet

Velkasaneeraus on oikeudellinen konstruktio, joka voi kohdistua yrityssaneerauksessa lukuisiin erilaisiin kohteisiin. Velkajärjestelyn keinoja on;

  • muuttaa velan maksuaikataulua;
  • määrätä, että velallisen maksusuoritukset on luettava ensin velan pääoman ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi;
  • alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta;
  • alentaa maksamatta olevan velan määrää.

Lisäksi velkajärjestelyt voivat sisältää myös velan maksamisen kokonaan tai osaksi:

  • kertasuorituksena tätä tarkoitusta varten otettavalla uudella velalla; tai
  • velkojan toimialan ja aseman kannalta kohtuullisin sijaissuorituksin.

Lähtökohtaisesti velkajärjestelyssä tulee valita velkojan oikeuksia vähiten loukkaava keino. Vähiten loukkaava keino on edellä mainitussa listassa ensimmäisenä ja eniten loukkaavaa viimeisenä. Tosiasiassa lähes aina joudutaan käyttämään myös viimeisintä keinoa eli velkoja leikataan tietty määrä.

Onko velkasaneeraus kannattavaa?

Velkasaneerausta eli yrityssaneerausta ja sen kannattavuutta tulee arvioida aina tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti yritystä, jonka liiketoiminta on sellaista, että se tulee aina tekemään tappiota ei kannata edes lähteä yrittämään saada yrityssaneeraukseen.

Mikäli yhtiö on kuitenkin sellainen, että esimerkiksi velanmaksuaikataulua pidentämällä tai korkoa pienentämällä tai velkoja leikkaamalla siitä tulee taas kannattavaa liiketoimintaa, on velkasaneeraus hyvä vaihtoehto.

Tärkeää on myös puntaroida kustannuksia. Mikäli velkasaneeraus maksaa esimerkiksi 30.000 euroa kuluineen, mutta samalla leiketaan velkoja 200.000 euroa, on yrityssaneerausta järkevää hakea. Mikäli yhtiöllä on velkaa vain 30.000 euroa ei saneerausta lähtökohtaisesti ole järkevää hakea.

Velkasaneerauksen kustannuksista johtuu myös, että kovin pienen yrityksen ei kannata sitä hakea.

YRITYSSANEERAUS JA SELVITTÄJÄ

Yrityssaneerauksessa määrätään käytännössä aina selvittäjä, jonka tehtävänä on;

  • laatia selvitys velallisen varoista, veloista ja muista sitoumuksista sekä velallisen taloudelliseen asemaan ja sen odotettavissa olevaan kehitykseen vaikuttavista seikoista;
  • seurata ja valvoa menettelyn kohteena olevaa velallisen toimintaa menettelyn aikana;
  • huolehtia tarpeellisessa laajuudessa velallisen ennen menettelyn alkamista harjoittaman toiminnan tarkastuksesta;
  • vaatia tarvittaessa velallisen tekemien oikeustointen peräyttämistä 36 ja 37 §:n nojalla sekä käyttää 31 §:n mukaisesti puhevaltaa velallisen lukuun;
  • huolehtia saneerausohjelmaehdotuksen laatimisesta;

lisäksi selvittäjällä on muutama muu tehtävä hoidettavanaan.

Velkasaneeraushakemuksessa voidaan ehdottaa selvittäjää ja meidän laatimissa hakemuksissa me lähes poikkeuksetta ehdotamme selvittäjää tehtävään.

Velkojilla on oikeus vastustaaa ehdotettua selvittäjää, mutta kun ehdotettu selvittäjä on, jokin meidän käyttämistä on harvinaista, että sitä vastustettaisiin.

Selvittäjän palkkio

Selvittäjän palkkio on yrityssaneerauksessa suurin kustannus koko prosessissa. Se määräytyy pääosin selvittäjän tuntilaskutuksen perusteella tehdyistä töistä. Suomessa selvittäjien lukumäärä on matala. Meidän ehdottomat selvittäjät ovat etukäteen valittuja ja sellaisia, jotka ovat erittäin kokeneita selvittäjiä joiden laskutus on kuitenkin kohtuullinen verrattuna muihin selvittäjiin.

Tämä ero selvittäjän palkkiosta ja meidän laatiman kiinteähintaisen yrityssaneerauksen ansiosta voi tuoda yritykselle kymmenien tuhansien säästöt koko menettelyn ajalta.

Meiltä on kysytty; miksi toinen selvittäjä sitten tekee halvemmalla kuin toinen selvittäjä?

Vastaus on hyvinkin yksinkertainen. Tämä muodostuu lähinnä kahdesta eri seikasta, joista toinen on, että meidän ehdottamat selvittäjät ovat erittäin kokeneita, joten heillä kuluu vähemmän tunteja työhönsä, koska he tekevät pääosin vain konkursseja ja yrityssaneerauksia. Toinen seikka mikä vaikuttaa on, että heidän tuntilaskutuksensa on maltillisempi, sillä he eivät ole suurien asianajotoimistojen osakkaita, joten heidän kiinteät kulut ovat huomattavasti pienempiä kuin monen suuren asianajotoimiston, jolloin he voivat tehdä asiat pienemmällä tuntilaskutuksella.

Yrityssaneerauksen historia

Yrityssaneeraus sai alkunsa 1990-luvun taloudellisen epävarmuuden aikana, jolloin ainao yrityksiä koskenut maksukyvyttömyysmenettely oli konkurssi. Laman aikaan osa yrityksistä ajautui konkurssiin vaikka ne olivat täysin elinkelpoisia, mutta esimerkiksi akuutti likvidikriisi ei antanut mahdollisuutta selvitä yrityksen vastuista, jolloin ainoa vaihtoehto oli konkurssi.

Tästä syystä säädettiin yrityssaneerauslaki, jotta elinkelpoiset ja kannattavat yritykset eivät ajautuisi konkurssiin vain vähäisten tai tilapäisten ongelmien vuoksi.

Yrityksille on tavanomaista epätasapainossa oleva kassakierto, jossa saatavat tiliytyvät myöhemmin kuin näiden tuottojen saamiseksi käytetyt tuotantotekijät on käytetty. Riippuen toimialasta tämä epätasapaino voi olla huomattavia ja maksuajat hyvin pitkiä. Samaan aikaan voi yritystä kohdata tlanne, jossa se ei saa, syystä tai toisesta, rahoitusta pankki- tai muulta finanssisektorilta, jolloin saattaa olla käsillä tilanne, jossa yhtiö ei tilapäisesti selviä vastuistaan. Mikäli velkojat eivät anna yhtiölle lisää maksuaikaa ajautuu yhtiön konkurssiin.

Tämän asian korjaa yrityssaneeraus, joka pystyy yksinkertaisimmillaan pidentämään velallisyhtiön maksuaikaa tai pienentämään luottokustannuksia lyhyt aikaisesti, jotta se selviää pahimman yli.

Laki yrityksen saanerauksesta tuli voimaan vuonna 1993.

YRITYSSANEERAUS JA KONKURSSI

Yrityssaneeraus ja konkurssi eivät voi prosseina olla samaan aikaan voimassa. Siinä tapauksessa, että konkurssihakemus on laitettu vireille käräjäoikeuteen ja tämän jälkeen laitetaan vireille saneeraushakemus, tulee yrityssaneeraushakemus käsitellä ensin. Mikäli yrityssaneeraus käynnistetään niin konkurssihakemus raukeaa.

Jos taasen yrityssaneeraushakemus hylätään, niin konkurssimenettelyä jatketaan normaalisti.

Onkin kohtalaisen tavallista, että yritys tekee niin sanotun konkurssin esto saneeraushakemuksen, jonka tarkoituksena on estää yhtiön joutumisen konkurssiin. Vaikka tämä on käyttökelpoinen tapa estää konkurssi monessa tapauksessa, on suositeltavaa tehdä yrityssaneeraushakemus ennen kuin joudutaan siihen tilanteeseen, että jokin velkojista hakee yritystä konkurssiin.

Osalla yrityksistä, jotka tietävät olevan jokinnäköisissä maksuvaikeuksissa, on jo vähintään osittain valmiksi tehty yrityssaneeraushakemus, jotta sen voi nopeasti laittaa vireille mikäli yhtiötä haetaan konkurssiin.