Yrityssaneeraus

Lakimies laatii yrityssaneeraushakemuksen puolestanne

Kiinteä hinta yrityssaneeraushakemukselle

Voitte käyttää yrityssaneeraushakemuskonettamme, jolla arvioidaan mahdollisuutenne päästä yrityssaneeraukseen. Hakemuskoneeseen pääset tästä.

Mikä yrityssaneeraus on pähkinänkuoressa?

MIKÄ ON YRITYSSANEERAUS?

Yrityssaneeraus on käräjäoikeuden määräämä menettely, jossa erityinen selvittäjä selvittää yhtiön taloudellisen tilan ja tekee tarvittavia toimenpiteitä yhtiön taloudellisen tilan tervehdyttämiseksi.

Lähtökohta yrityssaneeraukseen pääsemiselle on se, että yhtiö on kykeneväinen kannattavaan liiketoimintaan ja nykyisien kassavirta- tai rahoitusongelmien ratkaiseminen auttaa yrityksen pääsemään takaisin kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Yrityssaneerauksessa pyritään järjestelemään yrityksen velat sellaiseen suhteeseen liiketoimintaan ja maksukykyyn nähden, että liiketoiminta saadaan jälleen kannattavaksi.

Yrityssaneeraus voidaan kohdistaa vain toiminnassa olevaan yritykseen ja liiketoimintaan eli ei lopetettuun liiketoimintaan. Yrityssaneerausta ei voi saada, kun tarkoituksena on saneerata yhtiö ja sen jälkeen myydä liiketoiminta.

Yrityssaneeraus kohdistuu muuhunkin liiketoimintaan kuin vain yhtiön velkoihin.

YRITYSSANEERAUSHAKEMUS

On ensiarvoisen tärkeää, että yrityssaneeraushakemus laaditaan huolella sekä käyttäen tiettyjä fraaseja, jotta käräjäoikeus voi myöntää yrityssaneerauksen. Käräjäoikeus tukeutuu lähes yksinomaan sinne toimitettuun aineistoon, joista tärkeimmät on yrityssaneeraushakemus sekä tilintarkastajan lausunto siitä, että yritys on niin sanotusti saneerauskelpoinen. Saneerauskelpoisuus tarkoittaa sitä, että yritys on mahdollista saada kannattavaksi esimerkiksi yrityksen velkoja leikkaamalla.

Yrityssaneeraus on järkevää myös silloin, kun yrityksen liiketoiminnassa pysymisellä ja sen tuottamalla kassavirralla pystytään suorittamaan velkojille heidän saataviaan enemmmän kuin ajamalla yhtiö konkurssiin, vaikka velkojen leikkaukset olisikin huomioitu. Yrityssaneeraukseen pääseminen on siis siltä osin puhdasta matematiikkaa. Lähtökohtaisesti velkojien tulee saada enemmän suorituksia yrityssaneerauksessa kuin mitä he konkurssin kautta tulisivat saamaan.

Lähes kaikissa tapauksissa yrityssaneerauksen hakijana on velallisyhtiö. Velkojat voivat myös laatia yrityssaneeraushakemuksen, joka on kuitenkin verrattain harvinaista.

HYVÄ YRITYSSANEERAUSHAKEMUS

Ensinäkin yrityksen tulee täyttää yrityssaneerauksen edellytykset. Edellytysten täyttymistä voit arvioida käyttämällä yrityssaneeraus - työkalua. Mikäli edellytykset täyttyvät voit ottaa meihin yhteyttä ja lakimiehemme laativat yhtiöllenne yrityssaneeraushakemuksen ja hankkivat tilintarkastajalta lausunnon koskien yrityssaneerauksen onnistumista. Kaikki tämä onnistuu kauttamme ja kiinteään hintaan.

HAE YRITYSSANEERAUSTA AJOISSA

Yksi suurimpia virheitä yrityssaneerausasioissa on, että sitä haetaan liian myöhään. Tällä yleensä tarkoitetaan, että yritys on ponnistellut sisäisesti hankkimalla erinäköisiä luottoja ja yrittänyt paikata tilannetta, joskus epäasiallisin keinoin, joskus liiketaloudellisesti huonoin keinoin. Näitä keinoja köytetään usein silloin, kun taloudelliset vaikeudet ovat alkaneet kasaantua ja toimenpiteet ovat lähinnä olleet tulipalon sammuttamista. Usein yrityssaneerausta haetaan siinä vaiheessa, kun yritystä on jo haettu konkurssiin tai konkurssin uhka on hyvin todellinen, kun velkoja on toimittanut ns. kasipäiväisen yritykselle.

Lopputuloksen kannalta parasta on hakea yrityssaneerausta riittävän ajoissa eli mielellään heti, kun maksuvaikeudet ovat ilmenneet. Tällöin on mahdollista saneerata velkoja jopa hyvin vähän tai vain pidentää maksuaikaa veloille, jolloin esimerkiksi tilapäinen kassavirtaongelma ei eskaloidu maksukyvyttömyydeksi asti.

Mitä maksaa?

Yrityssaneerausmenettelyn kustannukset maksaa velallisyritys. Kustannuksia aiheutuu ainakin:

  • yrityssaneeraushakemuksen laadinnasta
  • tilintarkastajan lausunnon laadinnasta
  • selvittäjän palkkiosta

Näiden yhteissumma vaihtelee noin 10.000 eurosta 30.000 euroon. Mikäli velallisyhtiö ei selviä näistä, on se itsessään esteperuste velkasaneeraukselle eli tällöin yrityssaneerausta ei voi saada. Meidän kauttamme haettu yrityssaneeraus on kiinteänhintainen hayrityssaneerauskemuksen osalta eli yllättäviä kuluja ei tule.

Saneeraustoimenpiteet

Yrityssaneeraus on oikeudellinen konstruktio, joka voi kohdistua yrityssaneerauksessa lukuisiin erilaisiin kohteisiin. Yrityksen velkajärjestelyn keinoja on;

  • muuttaa velan maksuaikataulua;
  • määrätä, että velallisen maksusuoritukset on luettava ensin velan pääoman ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi;
  • alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta;
  • alentaa maksamatta olevan velan määrää

Lisäksi velkajärjestelyt voivat sisältää myös velan maksamisen kokonaan tai osaksi:

  • kertasuorituksena tätä tarkoitusta varten otettavalla uudella velalla, tai
  • velkojan toimialan ja aseman kannalta kohtuullisin sijaissuorituksin

Lähtökohtaisesti velkajärjestelyssä tulee valita velkojan oikeuksia vähiten loukkaava keino. Vähiten loukkaava keino on edellä mainitussa listassa ensimmäisenä ja eniten loukkaavaa viimeisenä. Tosiasiassa lähes aina joudutaan käyttämään myös viimeisintä keinoa eli velkoja leikataan tietty määrä.

Onko velkasaneeraus kannattavaa?

Velkasaneerausta eli yrityssaneerausta ja sen kannattavuutta tulee arvioida aina tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti yritystä, jonka liiketoiminta on sellaista, että se tulee aina tekemään tappiota, ei kannata edes lähteä yrittämään saada yrityssaneeraukseen.

Mikäli yhtiö on sellainen, että esimerkiksi velanmaksuaikataulua pidentämällä, korkoa pienentämällä tai velkoja leikkaamalla, siitä tulee taas kannattavaa liiketoimintaa, on velkasaneeraus hyvä vaihtoehto.

Tärkeää on myös puntaroida kustannuksia. Mikäli velkasaneeraus maksaa esimerkiksi 30.000 euroa kuluineen, mutta samalla leikataan velkoja 200.000 euroa, on yrityssaneerausta järkevää hakea. Mikäli yhtiöllä on velkaa vain 30.000 euroa ei saneerausta lähtökohtaisesti ole järkevää hakea.

Velkasaneerauksen kustannuksista johtuen kovin pienen yrityksen ei kannata sitä hakea.

YRITYSSANEERAUS JA SELVITTÄJÄ

Yrityssaneerauksessa määrätään käytännössä aina selvittäjä, jonka tehtävänä on;

  • laatia selvitys velallisen varoista, veloista ja muista sitoumuksista sekä velallisen taloudelliseen asemaan ja sen odotettavissa olevaan kehitykseen vaikuttavista seikoista;
  • seurata ja valvoa menettelyn kohteena olevaa velallisen toimintaa menettelyn aikana;
  • huolehtia tarpeellisessa laajuudessa velallisen ennen menettelyn alkamista harjoittaman toiminnan tarkastuksesta;
  • vaatia tarvittaessa velallisen tekemien oikeustointen peräyttämistä 36 ja 37 §:n nojalla sekä käyttää 31 §:n mukaisesti puhevaltaa velallisen lukuun;
  • huolehtia saneerausohjelmaehdotuksen laatimisesta

Lisäksi selvittäjällä on muutama muu tehtävä hoidettavanaan.

Velkasaneeraushakemuksessa voidaan ehdottaa selvittäjää ja meidän laatimissamme hakemuksissa me lähes poikkeuksetta ehdotamme selvittäjää tehtävään.

Velkojilla on oikeus vastustaa ehdotettua selvittäjää, mutta on hyvin harvinaista, että meidän ehdottamiamme asiantuntevia selvittäjiä vastustettaisiin.

Selvittäjän palkkio

Selvittäjän palkkio on yrityssaneerauksessa suurin kustannus koko prosessissa. Se määräytyy pääosin selvittäjän tuntilaskutuksen perusteella tehdyistä töistä. Suomessa selvittäjien lukumäärä on matala. Meidän ehdottomamme selvittäjät ovat etukäteen valittuja ja sellaisia, jotka ovat erittäin kokeneita selvittäjiä ja heidän laskutuksensa on kohtuullinen verrattuna muihin selvittäjiin.

Tämä ero selvittäjän palkkiosta ja meidän laatimamme kiinteähintaisen yrityssaneerauksen ansiosta, voi tuoda yritykselle kymmenien tuhansien säästöt koko menettelyn ajalta.

Meiltä on kysytty; miksi toinen selvittäjä sitten tekee halvemmalla kuin toinen selvittäjä?

Vastaus on hyvinkin yksinkertainen. Tämä muodostuu lähinnä kahdesta eri seikasta,. Ensimmäinen seikka on se, että meidän ehdottamamme selvittäjät ovat erittäin kokeneita, joten heillä kuluu vähemmän tunteja työhönsä, koska he tekevät pääosin vain konkursseja ja yrityssaneerauksia. Toinen seikka on se, että heidän tuntilaskutuksensa on maltillisempi, sillä he eivät ole suurien asianajotoimistojen osakkaita, joten heidän kiinteät kulunsa ovat huomattavasti pienempiä kuin monen suuren asianajotoimiston, jolloin he voivat tehdä asiat pienemmällä tuntilaskutuksella.

Yrityssaneerauksen historia

Yrityssaneeraus sai alkunsa 1990-luvun taloudellisen epävarmuuden aikana, jolloin ainoa yrityksiä koskenut maksukyvyttömyysmenettely oli konkurssi. Laman aikaan osa yrityksistä ajautui konkurssiin, vaikka ne olivat täysin elinkelpoisia, mutta esimerkiksi akuutti likvidikriisi ei antanut mahdollisuutta selvitä yrityksen vastuista, jolloin ainoa vaihtoehto oli konkurssi.

Tästä syystä säädettiin yrityssaneerauslaki, jotta elinkelpoiset ja kannattavat yritykset eivät ajautuisi konkurssiin vain vähäisten tai tilapäisten ongelmien vuoksi.

Yrityksille on tavanomaista epätasapainossa oleva kassakierto, jossa saatavat tiliytyvät myöhemmin kuin näiden tuottojen saamiseksi käytetyt tuotantotekijät on käytetty. Riippuen toimialasta, tämä epätasapaino voi olla huomattava ja maksuajat hyvin pitkiä. Samaan aikaan yritystä voi kohdata tlanne, jossa se ei saa, syystä tai toisesta, rahoitusta pankki- tai muulta finanssisektorilta. Tällöin saattaa olla käsillä tilanne, jossa yhtiö ei tilapäisesti selviä vastuistaan. Mikäli velkojat eivät anna yhtiölle lisää maksuaikaa, ajautuu yhtiö konkurssiin.

Tämän asian korjaa yrityssaneeraus, joka pystyy yksinkertaisimmillaan pidentämään velallisyhtiön maksuaikaa tai pienentämään luottokustannuksia lyhytaikaisesti, jotta se selviää pahimman yli.

Laki yrityksen saanerauksesta tuli voimaan vuonna 1993.

YRITYSSANEERAUS JA KONKURSSI

Yrityssaneeraus ja konkurssi eivät prosesseina voi olla samaan aikaan voimassa. Siinä tapauksessa, että konkurssihakemus on laitettu vireille käräjäoikeuteen ja tämän jälkeen laitetaan vireille saneeraushakemus, tulee yrityssaneeraushakemus käsitellä ensin ja konkurssiasia menee ns. jäihin. Jos yrityssaneeraus käynnistetään, konkurssihakemus raukeaa.

Jos yrityssaneeraushakemus hylätään, konkurssimenettelyä jatketaan normaalisti.

Onkin kohtalaisen tavallista, että yritys "konkurssinestomielessä" tekee saneeraushakemuksen, jonka tarkoituksena on keskeyttää konkurssihakemuksen käsittely käräjäoikeudessa. Vaikka tämä on käyttökelpoinen tapa estää konkurssi monessa tapauksessa, on suositeltavaa tehdä yrityssaneeraushakemus ennen kuin joudutaan siihen tilanteeseen, että jokin velkojista hakee yritystä konkurssiin ja saneeraushakemuksen vireillesaattamisessa on todellinen kiire.

Osalla yrityksistä, jotka tietävät olevansa jokinnäköisissä maksuvaikeuksissa, on jo vähintään osittain valmiksi tehty yrityssaneeraushakemus, jotta sen voi nopeasti laittaa vireille käräjäoikeuteen, jos yhtiötä haetaan konkurssiin.

Velkojatoimikunta

Saneerausmenettelyn alkaessa tai sen kuluessa voidaan asettaa velkojatoimikunta, johon tulee eri velkojaryhmien edustusta. Velkojatoimikunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Eri velkojaryhmistä tulee olla tasapuolinen edustus. Kyseinen elin ei ole pakollinen, vaan sen asettaminen riippuu velkojien määrästä sekä siitä pitääkö velkojat tai jokin heistä tarpeellisena vaatia velkojatoimikuntaa.

Kyseessä on vain konsultoiva elin, eikä sillä ole itsenäistä valtaa. Selvittäjä on kuitenkin velvollinen neuvottelemaan toimikunnan kanssa, kun hän laatii saneerausohjelmaa sekä antamaan velkojille tietoja menettelyn kulusta. Selvittäjä tekee siis saneerausta koskevat päätökset itsenäisesti. Velkojatoimikunta voi siis vaikuttaa selvittäjän toimintaan ja valvoa häntä, mutta ei antaa määräyksiä. Velkojatoimikunta voi vaatia selvittäjän erottamista toimestaan, mikäli hän laiminlyö olennaisesti velvollisuuksiaan tai erottamiseen on muu painava syy.

Mikäli saneeraus on kestänyt vasta alle kuukauden, voidaan selvittäjä vaihtaa velkojatoimikunnan vaatimuksesta sellaiseksi, jota velkojatoimikunta esittää.