OYL 1:5 ja 1:7 §
Osakeyhtiölaki lähtee siitä, että säätelyratkaisujen normiperustana toimii yhteisenä nimittäjänä se, että niiden ensijaisena päämääränä on palvella voiton tuottamisen tarkoitusta. Osakeyhtiöoikeudellisen sääntelyn perimmäisenä tarkoituksena on tarjota yrittäjille väline, joka tukee mahdollisimman hyvin taloudellisen hyödyn maksimoinnin tavoitetta. Kyseessä on johdon lojaliteettivelvollisuus osakkeenomistajia kohtaan, sillä osakeyhtiön johto toimii osakkeenomistajien valtuuttamana. Osakkeenomistajilla tarkoitetaan kaikkia osakkeenomistajia, ei vain määräysvaltaa käyttävää osakkeenomistajaa. Voiton tuottamisen maksimointi voi kuitenkin olla pitkän aikavälin, ja yleensä onkin vain ja ainoastaan pitkän aikavälin, tavoite.
Tätä lähtökohtaa mukaillen, esimerkiksi osakeyhtiön johto ei ole päätöksenteossaan oikeutettu asettamaan yhtiön muiden intressitahojen etuja osakkeenomistajien etujen edelle, ellei laki, yhtiöjärjestyksessä tarkemmin täsmennetty yhtiön toiminnan tarkoitus tai osakkeenomistajakollektiivin pitkän tähtäyksen etu tätä nimenomaisesti edellytä.
Osakeyhtiölain perustelujen mukaan Suomessa sovelletaan angloamerikkalaista liiketoimintapäätösperiaatetta (business judgment rule) lähes sellaisenaan: huolellisuusvaatimus on täytetty, kun ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä asianmukainen tieto, sen perusteella on tehty johdonmukainen päätös tai muu toimi eivätkä päätöksen tai muun toimen tekoon ole vaikuttaneet johdon jäsenten eturistiriidat (HE 109/2005 vp, s. 195).
Suomen oikeudessa ei tunneta ns. konserni-intressiä, vaan toimien edullisuutta tarkastellaan vain yhtiön omasta näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että erillisperiaatteen mukaan yhtiön johdon tulee valvoa nimenomaan yhtiön etua, ei koko konsernin tai omistavien yhtiöiden etua.
Osakeyhtiön lähipiiri
OYL 1: 11§
Yhtiön lähipiiriin kuuluvat: 1) yhtiön emoyhtiö tai muu henkilö, jolla on yli 50 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä tai muuten kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta yhtiössä
2) yhtiön johtohenkilöt kuten; hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai hänen sijaisensa. Samoin heidän omat läheisensä eli aviopuoliso, avopuoliso, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat.
Lisäksi lähipiiriin kuuluvat oikeushenkilöt, joissa yhtiön johdolla on määräysvaltaa.
Osakeyhtiön varojen jakaminen
OYL 13:1 § määrittää osakeyhtiön varojen jakokeinot. Lähipiirilaina ei kuulu pykälän mainitsemiin varojenjako keinoihin. Osakeyhtiölain mukaan laittomaksi varojenjaoksi katsotaan kaikki sellaiset muut kuin OYL 13:ssä luetellut liiketapahtumat, jotka vähentävät yhtiön varoja tai lisäävät sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta. Lähipiirilainan antamiselle pitää siis aina olla liiketaloudellinen perusta. Sellaiseksi ei katsota esimerkiksi tilannetta, jossa lähiyhtiö rahoittaa toista lähiyhtiötä, joka on rahoitusvaikeuksissa.
OYL 13:4 § säätää laittoman varojen jaon seurauksista. ”Vastoin tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä yhtiöstä saadut varat on palautettava, jos varojen saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jakamisen tapahtuneen tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti. Palautettavalle määrälle on maksettava vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.”
Lisäksi varojen jako ei saa aiheuttaa missään tilanteessa, vaikka kyseessä olisi laillinen varojenjako, maksukyvyttömyyttä.
”OYL 13:2 § perusteella varoja, sellaisia joita 1 § mahdollistaa, ei saa jakaa, mikäli jako aiheuttaa maksukyvyttömyyden. ”
Jotta lähipiirilaina voitaisiin katsoa sallituksi, eli ei kielletyksi varojen jaoksi, tulee lainan jollain tavalla hyödyttää lainan antanutta yhtiötä ja samalla kaikkia muita osakkeenomistajia.
Osakeyhtiölaki lähtee siitä, että sen tarkoituksena on tuottaa voittoa sen omistajille. Mikäli yhtiö luovuttaa, lainaa, antaa vakuuden tai muuten rahoittaa lähipiiriä tai lähipiiriyhtiötä ja tämä on, joko alihintaista tai vastikkeetonta, on tämä vain harvoin liiketaloudellisesti perusteltua. Tietyissä konsernitilanteissa on järjestely kuitenkin mahdollista, mikäli esimerkiksi lainan antanut yhtiö saa tästä sijoituksesta jotain hyötyä. Hyöty voi olla esimerkiksi emoyhtiöltä saatavan rahoituksen matalampi kustannus tai muu vastaava etu.
Yksi edellytys lähipiirilainan hyväksyttävyydelle on sen vastikkeellisuus. Lähtökohtaisesti tällä tarkoitetaan lainasta maksettavaa korkoa, joka on markkinaehtoinen. Tässäkin tulee huomata, että mikäli vastaanottavayhtiö on taloudellisissa vaikeuksissa, saisi vastaanottavayhtiö markkinoilta vain korkeakorkoista lainaa, jolloin markkinaehtoinen korko on myös konsernisuhteessa korkea. Vaikka lähipiirilaina olisi vastikkeellista ei se vielä takaa sitä, että se on sallittua.
Johtohenkilön vahingonkorvausvelvollisuus
OYL 22 luku säätelee johtohenkilön vahingonkorvausvastuusta. 22:1 § mukaan hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja on korvausvastuussa osakeyhtiölle aiheuttamastaan vahingosta, mikäli henkilö on laiminlyönyt huolellisuusvelvoitettaan, joko tahallisesti tai huolimattomuudellaan.
Lisäksi heidän tulee korvata vahinko, mikäli he ovat aiheuttaneet vahinkoa osakkeenomistajalle tai muulle taholle rikkomalla huolellisuusvelvoitettaan.
OYL 22:1.3 § mukaan vahingonkorvauksen tuottamusolettama tarkoittaa, että vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudella, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Eli lähtökohtaisesti mikäli on tehty esimerkiksi osakeyhtiölain vastainen laiton varojenjako, on johto korvausvelvollinen, mikäli johto ei pysty esittämän toimineensa huolellisesti.
Osakeyhtiörikos
Edellä mainitun korvausvelvollisuuden lisäksi laiton varojenjako lähipiirilainan muodossa voi muodostaa rikosoikeudellisen vastuun. Osakeyhtiölain 25.1 § mukaisesti yhtiön johdon toiminnassa on kyse vähintään osakkeenomistajaa ja myös velkojia loukkaavasta menettelystä, joka on rangaistava teko.
