Velkoja haki päämiestämme konkurssiin. Kuten tavallista, vastavetona tähän on se, että laaditaan yrityssaneeraushakemus, joka estää konkurssiin asettamisen siihen saakka, kunnes yrityssaneeraushakemus on käsitelty.

Vetosimme oikeudessa, että yhtiö ei ole maksukyvytön, mutta sitä uhkaa maksukyvyttömyys. Yhtiön taloudelliset vaikeudet johtuivat huomattavan suuresta luottotappiosta ja velkojan korkovaatimusten suuruudesta. Yhtiö on kykeneväinen kannattavaan liiketoimintaan. Mikäli käräjäoikeus katsoo, että velallinen on maksukyvytön, ei käsillä ole esteperustetta.

Vetoamalla siihen, että yhtiö ei ole maksukyvytön, saavutetaan se, että yhtiötä ei voida asettaa konkurssiin. Kuitenkin yrityssaneerauksen edellytyksenä on joko maksukyvyttömyys tai uhkaava maksukyvyttömyys. Vetoaminen uhkaavaan maksukyvyttömyyteen täyttää yrityssaneerauksen edellytykset.

Yhtiölle oli määrätty viivästyskorkoja yli 50.000 euroa. Näistä koroista oli maksamatta vain reilu 3.000 euroa. Eli yhtiön lähes kaikki suoritukset olivat kohdistuneet vain korkoihin. Ilman korkoja olisi yhtiön velan pääoma lähes täysin jo maksettu. Huomattavan suuret korot ja luottotappiot olivat syynä yhtiön heikkoon tilaan.

Luottotappiot sekä velkojan määräämät viivästyskorot muodostivat jo yksin yli 100 % saneerausvelkojen kokonaissummasta.

Saneerauksen edellytykset olivat olemassa, sillä enemmän kuin kaksi viidestä velkojasta puolsi hakemusta. Velat olivat määrältään 20,5 % yhtiön veloista.

Kuten yhtiö saneeraushakemuksessaan ilmoitti, yhtiö oli saneeraushakemuksen jättämisen aikaan enenevässä määrin, nyt miltei kokonaan, siirtynyt laskuttamaan asiakkaitaan ennakkomaksuin luottotappioriskin vähentämiseksi ja lopulta poistamiseksi kokonaan. Ilman luottotappioita yhtiön tilikauden tulos olisi ollut positiivinen.

Tämän jälkeen käytiin läpi tilintarkastajan laatimaa lausuntoa yhtiön tilasta, joka oli tärkeä osa yrityssaneeraushakemusta

Tulee huomata, että yhtiön liiketoiminta oli ollut vahvasti kehittyvää ja alkuvaiheessa on erittäin tavallista, että sisään tuleva raha menee yhtiön kehittämiseen lähes täysimääräisesti. Velkojille tulee enemmän jako-osuutta, mikäli yhtiölle myönnetään saneeraus kuin, että yhtiö ajettaisiin konkurssiin. Tilintarkastajakin toteaa lausunnossaan sivulla 3, että yhtiö on ajautunut likviditeettikriisin ja tämä on oikea päätelmä. Yhtiöllä oli siis tilapäinen ongelma käteisvarojen kanssa, mutta tulevat suoritukset esim. konkurssipesältä ja muilta velallisilta tulevat helpottamaan tätä tilannetta.

Lisäksi tilintarkastaja toteaa, että yhtiön toimintaa oli mahdollista tervehdyttää, koska yhtiön kassavirta on positiivista ja ilman luottotappiota tuloskin olisi ollut positiivinen.

Sijoitustoiminnassa on tavanomaista, että tutkitaan yhtiön tuloslaskelman lukuja mahdollisimman ylhäältä, jotta kertaerien ja mahdollisten kirjanpidollisten siirtojen merkitys vähenee. Sen takia tulee tarkastella yhtiön liiketoiminnan käyttökatetta. Se on vuonna 2017 ollut positiivinen, vuonna 2018 negatiivinen johtuen luottotappiosta ja vuonna 2019 taas positiivinen. Samaan aikaan yhtiön liikevaihto on tuplaantunut 2017- 2018 ja hieman pienentynyt 2019, mutta kun huomioidaan, että yhtiö on menettänyt liikevaihtoa sen takia, että asiakas on mennyt konkurssiin, on liikevaihto kasvanut, kun tämä poistetaan laskelmasta. Yhtiön liikevaihto on käytännössä kasvanut 50-100 % per vuosi pois lukien vuonna 2019. Tämä on erittäin hyvä kasvutahti, joka luonnollisesti vaikuttanut yhtiön kannattavuuteen. Yhtiö on edelleen melko nuori.

Yhtiö on vuoden 2019 aikana saavuttanut hyvän liikevaihdon ja sen jälkeen sillä on alkanut mahdollisuus kääntää liiketoimintaa kunnolla kannattavaksi. Käyttökatteen nostaminen pääsääntöisesti edellyttää ns. vakiintunutta liiketoimintaa ja tässä kestää oman aikansa.

Jos yrityksen taloudelliset ongelmat liittyvät pelkästään velkoihin, eli yritys ja sen toiminnot ovat muilta osin jo ennestään hyvällä pohjalla – esimerkiksi saneeraushakemusta edeltäneiden terveyttämistoimenpiteiden tuloksena on saneerausmenettely mahdollinen pelkästään velkojen järjestelemiseksi.

Yhtiön oma pääoma on kääntynyt tappiolliseksi saman syyn takia kuin tulos on ollut heikko eli luottotappion takia. Käräjäoikeuden vahvistaman pesäluettelon perusteella luottotappio on ollut 62.225,25 euroa.

Perustellusti voi siis todeta, että kaikki johtui yhtiön kärsimästä luottotappiosta. On selvää, että jos liikevaihto putoaa 20 – 25%, tulee luottotappiota ja jokainen yhtiö on vaikeuksissa. Vain harvalla on sellaista puskuria, että selviäisi tällaisesta.

Tilintarkastajanlausunnossa on osoitettu, että yhtiön liiketoiminnan kassavirta on erittäin selvästi positiivinen vuonna 2019. Negatiiviseksi se menee, kun velkojan saatavat otetaan huomioon velkojen erittäin suurien korkojen takia.

Kumulatiivinen käyttökate osoittaa sen, kuinka kannattavaa liiketoimintaa on kyseessä. Sen kasvu yrityksessä oli huomattavan hyvää ja se kasvaa 50-100% vuodessa. Ennusteet on tehty erittäin maltillisella kasvulla, joka on erityisen uskottavaa ottaen huomioon toimiala ja sen trendaavan luonteen.

Tämän jälkeen käytiin läpi yhtiön toimenpiteitä liiketoiminnan tervehdyttämiseksi. Tämän jälkeen käytiin läpi esteperusteiden olemassaolo, jotka voivat estää yrityssaneeraukseen pääsemisen.

Esteperusteista:

7.1 kohta 1.

Yhtiö on tilintarkastajan lausunnon ja tuloslaskelman perusteella kannattava yritys ja sillä on liiketaloudellisia jatkamisperusteita, kun poistetaan kertaerien vaikutus kannattavuuteen ja tulokseen. On erittäin todennäköistä, että mikäli yhtiön liiketoiminta kehittyy kuten se on tähän asti kehittynyt, niin yhtiö kykenee suoriutumaan veloistaan, kun yhtiöön suoritetaan velkajärjestelyjä. Näkemyksemme mukaan velkojen leikkaamista ei maksuohjelmassa tarvitse edes juurikaan tehdä, vaan maksuaikojen pidennys saattanee yhtiön talouden erittäin hyvään tilaan.

Tätä esteperustetta arvioidaan siten, että onko vika elinkelpoisuuden perusedellytysten puuttumisessa vai seikoissa, jotka ovat tilapäisiä tai muuten korjattavissa. Maksukyvyttömyys on aiheutunut kertaluontoisista tapahtumista eli ne ovat vain tilapäisiä ja korjaantuvat ns. itsekseen pidemmällä maksuajalla.

Yrityksen käyttökate on positiivinen ja näyttää kehittyvän hyvään suuntaan.

2 kohta

Yhtiö ei ole kerryttänyt yhtään lisävelkaa saneeraushakemuksen jälkeen, joka osoittaa, että se selviytyy menettelyajan kuluista. Tuleva suoritus konkurssipesältä jo itsessään tulee auttamaan yhtiön taloudellista tilaa huomattavasti. Ja tällä kyetään vähintään selvittäjän palkkiot maksamaan.

Lisäksi todettiin, että hakijayrityksen saneeraus on melko helppo ja vähätöinen selvittäjälle, jolloin selvittäjän kulutkaan eivät ole suuret. Todettiin, että vain vähäinen velkojen leikkaus ja maksuaika riittävät eli saneerauksesta selvitään vain velkajärjestelyin. Tästä syystä ehdotamme tiettyä asianajajaa selvittäjäksi, sillä hän on kokemuksen mukaan erittäin pätevä sekä kohtuuhintainen selvittäjä.

3 kohta

Kuten todettiin, yhtiöllä on positiivinen tulos ja pienentämällä omistajan palkkaa näyttää siltä, että yhtiö kykenee tekemään kymmeniä tuhansia tulosta vuodessa. Yhtiöllä on siis kapasiteettia suorittaa velkojaan saneerauksen alettua. Tilintarkastajan lausunnon perusteella on odotettavissa, että yhtiön tuloskunto paranee huomattavasti. Tulorahoitus tulee riittämään velkojen maksuun. Yhtiö on suoriutunut kaikista saneeraushakemuksen jälkeen syntyneistä verovelvoitteistaan sekä muista velvoitteistaan.

Yhtiö on lisäksi maksanut verovelkaansa ja se on pienentynyt noin 3.000 euroa hakemuksen jälkeen.

4 kohta

Velkojan väite oli perusteeton siltä osin, että ko. kohta käsittää sen, että yhtiö pyrkisi estämään perintätoimia tai loukkaamaan velkojien oikeuksia. Velkojan väite kohdistui jo tapahtuneeseen palkkaan, eikä väitteellä ole relevanssia, kun harkitaan onko saneeraushakemus tehty estääkseen perintätoimia tai loukkaamaan velkojien oikeuksia. Omistajan palkka on ollut korkea, mutta ilman luottotappiota se olisi ollut sellainen, että yhtiö olisi edelleen tehnyt positiivisen tuloksen.

Muuten todetaan, että yhtiön ollessa saneerauksessa, kontrolloi sitä selvittäjäinstituutio, jolloin väärinkäytösten mahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti olemattomat. Kaikkien esteperusteiden arvioinnissa tulee huomata, että suurin osa velkojista puoltaa saneeraushakemusta.

Esteperusteet kuuluvat yleisen väittämistaakan piiriin, josta seuraa myös niiden olemassaolosta näyttötaakka. Näkemyksemme mukaan vastapuoli ei ole riittävällä tavalla kyennyt esittämään, että käsillä olisi esteperusteet tai ainakin hakija on kyennyt esittämään sellaista vastanäyttöä, että esteperusteita ei ole käsillä.

Yleistä yrityssaneeraukseen pääsemisestä

Pelkistäen voidaan sanoa, että saneerausmenettely tulee kysymykseen silloin, kun yritys on taloudellisissa vaikeuksissa, mutta se ei ole ilmeisen elinkelvoton. Saneerausmenettelyn alkaminen ei vielä merkitse muuta kuin lain mukaisen selvitysprosessin käynnistymistä. Tämän takia saneerauksen aloittamiselle on ja tulee olla matala kynnys.

Saneerausmenettely on konkurssin vaihtoehto sellaisia tapauksia varten, joissa yrityksen taloudellinen kriisi on toiminnan lopettamisen sijasta mahdollista torjua tai ohittaa ryhtymällä saneerausohjelman mukaisesti korjaaviin toimenpiteisiin ja velkajärjestelyihin. Jos yrityksen toiminnan jatkamiselle ei ole taloudellisia edellytyksiä, konkurssin estämiseen tai lykkäämiseen ei ole syytä pyrkiä.

Olemme tällä hetkellä ns. alkukarsinnassa, jossa kysymys on sellaisten tapausten pois seulomisesta, joissa yrityksen tilanne ja tulevaisuudennäkymät ovat niin heikot, ettei varsinaiseen saneerausyritykseen kannata ryhtyä. Mikäli selvittäjä toteaa jossain vaiheessa, että saneeraukselle ei ole edellytyksiä, asetetaan yhtiö sen jälkeen konkurssiin.

Maksukyvyttömyys eroaa ns. illikviditeetistä eli maksuvalmiuden puuttumisesta siinä, että kysymyksessä ei ole pelkästään tilapäinen erääntyviin maksuihin käytettävissä olevien varojen puute, vaan pysyvämpi kyvyttömyys maksaa velat sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Hetkellinen tilanne ei siten ole ratkaiseva, vaan maksukyvyttömyysarviointi edellyttää myös velallisen tulevan taloudellisen tilanteen huomioon ottamista.

Vaikka velallisella olisi erääntyneitä velkoja maksamatta, hän ei ole saatavissa maksukyvytön, jos riittävästi varoja velkojen maksuun on lyhyen ajan sisällä velallisen normaalin liikevaihdon tuomasta kassavirrasta, realisoimalla likvidiä varallisuutta, hyödyntämällä olemassa olevia luotto- tai muita rahoitusjärjestelyjä, hankkimalla uutta luottoa taikka muulla tavoin.

Erittäin merkittävää on se, että useampi velkoja on suostuvainen saneeraukseen, joka puoltaa saneerauksen myöntämistä.

Yhtiö vain tarvitsee aikaa, hieman kärsivällisyyttä ja mahdollisuuden. Näin ollen pyysimme käräjäoikeutta aloittamaan yrityssaneerauksen.