Kiinnostus sähköautoja kohtaan on ollut tasaisessa nousussa jo useamman vuoden ajan. Kuluttajien kannalta tilanne näyttää hyvältä; markkinoille tulee jatkuvasti uusia hienompia sekä edullisempia sähköautoja, eikä enää ainoa vaihtoehto olekaan se kallein Tesla. Myös hybridiautot ovat nousseet suosioon. Montaa kuluttajaa kuitenkin askarruttaa vielä yksi seikka, nimittäin mahdollisuus ladata sähköautoa. Monien yritysten ja esimerkiksi kauppakeskuksien parkkihalleista saattaakin jo löytyä latauspiste, mutta taloyhtiöissä tilanne on toinen. Taloyhtiöissä on varauduttu huonosti sähköautojen tuloon ja päätöksenteko taloyhtiöiden hallituksissa tulee usein eteen vasta sitten, kun pihaan ilmestyy ensimmäinen latausta vaativa auto. Sähköjärjestelmissä on vielä usein puutteita ja perinteiset taloyhtiöiden sähkötolpat on tarkoitettu lyhytaikaiseen lataukseen. Niiden sulakkeet ovat useimmiten 8 ampeeria, eivätkä siten kestä pitkäaikaista latausta.
Osakkeenomistajat ovat tietenkin kiinnostuneita siitä, kuka kustantaa sähköauton lataamisesta aiheutuvat kulut. Kuluja aiheutuu sekä latauspisteiden asennustöistä ja rakentamisesta että myös itse ladatusta sähköstä. Lataamisesta aiheutuvat kustannukset kohdennetaan lähtökohtaisesti vain sähköauton käyttäjälle ja laskutetaan mittarien avulla suoraan kulutuksen mukaan tai vaihtoehtoisesti korkeampana vastikkeena. Koska vastikkeen maksuperusteesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä, saattaa korkeamman vastikkeen periminen vaatia muutoksen kirjaamista yhtiöjärjestykseen.
Asunto-osakeyhtiön päätöksentekoprosessi
Taloyhtiöissä päätöksentekoa ohjaa asunto-osakeyhtiölaki, jota sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöihin, jotka on rekisteröity Suomen lain mukaisesti asunto-osakeyhtiöiksi. Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko tapahtuu yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Juoksevia asioita sen sijaan hoitaa isännöitsijä tai muu tehtävään valtuutettu henkilö. Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, ja yhtiökokous siis asettuu taloyhtiön hierarkiassa ylimmäksi. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Myös ylimääräinen yhtiökokous on mahdollinen ja se on pidettävä, jos sitä vaativat tilintarkastaja, toiminnantarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on yhteensä kymmenesosa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty pienempi osa kaikista osakkeista. Osakkeenomistajat voivat toki päättää myös yhtiökokousta pitämättä yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta silloin, kun kaikki osakkeenomistajat ovat asiasta yksimielisiä. Taloyhtiön hallitus saa oikeutuksensa päätöksentekoon joko laista tai yhtiökokoukselta. Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiökokous ei siis osallistu pienempiin päivittäisiin päätöksiin sikäli, kun ne liittyvät hallituksen tehtäviin. Hallitus tekee itsenäisesti sellaiset päätökset, jotka kuuluvat sen velvollisuuksien hoitamiseen. Hallitus tarvitsee kuitenkin yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka:
1) yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia;
2) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämiseen; taikka
3) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Hallitus saa kuitenkin ryhtyä edellä mainittuun toimeen, jos yhtiökokouksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa.
Isännöitsijä ja päätösten valtuutus
Isännöitsijän toiminta- ja päätöksentekovaltuus tulee puolestaan taloyhtiön hallitukselta. Isännöitsijällä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus päätä toisin. Taloyhtiön isännöitsijä hoitaa enemmän juoksevia asioita, eikä siis asetu päätöksen tekijän rooliin. Isännöitsijää sitoo sekä asunto-osakeyhtiölaki että taloyhtiön kanssa tehty isännöintisopimus. Isännöitsijä voidaan tosin isännöintisopimuksella tai muulla tavalla valtuuttaa tekemään päätöksiä taloyhtiön nimissä. Isännöitsijä huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Isännöitsijä saa ryhtyä edellä tarkoitettuihin toimiin vain hallituksen valtuutuksen perusteella tai silloin, jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.
Taloyhtiössä on myös mahdollista hyödyntää valtuutettua päätöksentekijää.Taloyhtiön yhtiökokous sekä hallitus voivat siis omassa päätösvallassaan olevassa asiassa valtuuttaa myös muun henkilön puolestaan tekemään päätöksiä. Tällöin kyse on yleensä jostakin tietystä, erikseen nimetystä yksittäisestä, merkitykseltään vähäisestä päätöksestä.
Sähköautojen sekä hybridiautojen suosio ovat tällä hetkellä suurimmillaan isoissa kaupungeissa, ja monien taloyhtiöiden pihoille on alkanut ilmestyä sähköautoja. Kysymys kuuluukin, mitä kaikkea pitäisi ottaa huomioon taloyhtiön päätöksenteossa, kun uusia sähköautojen latauspisteitä suunnitellaan asennettavaksi taloyhtiöön?
Tähän vastaamme seuraavissa osissa.
Ota yhteys lakimieheen, jos asia askarruttaa: https://www.lakihelsinki.fi/yhteystiedot/
Asunto-osakeyhtiölaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091599
