Tuhansia oikeudenkäyntejä perutaan joka vuosi käräjäoikeuksissa, käsittelyt pitkittyvät – ”Miettikää itse, jos olisitte uhrin asemassa”.
Kaksi pahoinpitelystä syytettyä naista ja heidän asianajajansa. Epäillyn pahoinpitelyn uhri ja hänen asianajajansa. Ja lisäksi todistaja. He kaikki odottivat viime tiistaiaamuna oikeudenkäynnin alkua Helsingin käräjäoikeuden käytävällä.
Kun osapuolet pääsivät sisälle saliin, puheenjohtaja ilmoitti, että oikeudenkäynti perutaan. Syy oli se, että tulkki ei muistanut saapua paikalle.
Toisen syytetyn asianajaja on Antti Sorjonen. Hänen mukaan oikeudenkäynnin peruuntuminen oli ikävä asia kaikille osapuolille.
– Kyllä se kaikille harmia aiheutti. Asianomistajalle ennen kaikkea. Ja myös vastaajille. Epätietoisuus asian kohtalosta pitkittyy, sanoo asianajaja Antti Sorjonen Obstbaum Legal -asianajotoimistosta.
”Ei viitsitä pitää huolta siitä, milloin oikeudenkäynti on”
Viime viikolla peruttu pahoinpitelyoikeudenkäynti ei ollut harvinainen tapahtuma Suomen tuomioistuimissa.
Suomen suurimmassa tuomioistuimessa, Helsingin käräjäoikeudessa perutaan joka vuosi satoja oikeudenkäyntejä, joihin osapuolet ovat jo ehtineet tulla paikalle.
Viime vuonna Helsingin käräjäoikeudessa jouduttiin perumaan 463 oikeudenkäyntiä, koska joku jutun osapuolista jätti saapumatta oikeuteen.
– Onhan se ihan liian suuri luku. Se tarkoittaa sitä, että muut paikalle tulleet ovat tulleet sinne ihan turhaan, sanoo käräjätuomari Petra Spring Helsingin käräjäoikeudesta.
Mutta kuka jättää tulematta oikeuteen? Kolme suurinta syytä oikeudenkäyntien perumiseen ovat syytetty, uhri tai todistaja. Joku heistä jättää tulematta oikeudenkäyntiin.
– Miettikää nyt itsekin, jos olisitte uhrin tai vastaajan (syytetyn) asemassa. Ja esimerkiksi todistaja ei tule paikalle. Ja vielä, jos tämä johtuu välinpitämättömyydestä, josta se valitettavan usein johtuu. Ei vain viitsitä pitää huolta siitä, milloin oikeudenkäynti on, Spring kertoo.
Paljon turhia kustannuksia
Harmin ja mielipahan lisäksi peruuntuvat oikeudenkäynnit aiheuttavat turhia kustannuksia.
Sorjosen mukaan asianajajat laskuttavat asiakkaitaan myös silloin, kun oikeustalolle joudutaan tekemään turha reissu.
– Toki pitää ottaa aina kohtuullisuusseikat huomioon. Mutta kun oikeuteen mennään ja käsittelyyn valmistaudutaan, se on laskutettavaa työtä. Se peruuntuminen on vahinko kaikille, sanoo asianajaja Antti Sorjonen.
Kustannuksia syntyy myös valtiolle, kun syyttäjät, tuomarit ja käräjäsihteerit joutuvat valmistautumaan oikeudenkäynteihin ja tekemään lisätyötä uusien istuntojen sopimiseksi.
Yksi huono asia on myös se, että jo ennestään pitkät oikeusprosessit venyvät, jos oikeudenkäyntejä joudutaan perumaan.
– Meillä Helsingin käräjäoikeudessa rikospuolella on sellaiset jonot, että tuomareiden kalentereista ei noin vain löydy tyhjiä paikkoja peruuntuneille oikeudenkäynneille, käräjätuomari Petra Spring kertoo.
Viime viikolla Helsingin käräjäoikeudessa peruuntunut pahoinpitelyoikeudenkäynti on tarkoitus istua puolen vuoden kuluttua ensi tammikuussa.
Tuhansia oikeudenkäyntejä peruttiin ennen pääkäsittelyä
Oikeusministeriön tilastoista käy ilmi, että kaikissa Suomen käräjäoikeuksissa peruttiin yhteensä viime vuonna rikosasioissa yli 8000 pääkäsittelyä.
Se on noin joka viides pääkäsittely.
Helsingin käräjäoikeudessa jouduttiin perumaan viime vuonna ennen pääkäsittelyä noin 2400 istuntoa.
Suurin syy näissä perumisissa oli se, etteivät haastemiehet olleet saaneet haastettua syytettyä oikeuteen
Näihin oikeudenkäynteihin muut osapuolet eivät ehtineet tulla paikalle, mutta he joutuivat odottamaan pitkittyneitä oikeusprosesseja. Myös tuomarit ja käräjäsihteerit joutuivat tekemään turhaa työtä.
Perumiset vähenemässä, kovat keinot käyttöön tarvittaessa
Helsingin käräjäoikeudessa on peruttu viime vuosina noin 400 oikeudenkäyntiä, joihin osapuolet ovat ehtineet tulla paikalle.
Tämän vuoden tammi-kesäkuussa Helsingin käräjäoikeudessa peruttiin noin 120 sellaista rikosjutun pääkäsittelyä, joissa osapuolet istuivat jo oikeussalissa.
– Syy hyvään kehitykseen saattaa olla lakimuutos, joka tuli voimaan vuoden alussa, käräjätuomari Petra Spring arvelee.
Tuomioistuimet ovat voineet tämän vuoden alusta lähtien päättää tietyissä jutuissa, että rikosjuttu käsitellään ilman syytetyn läsnäoloa. Riittää, että oikeusavustaja on paikalla.
Myös videokuulemisia on lisätty viime aikoina.
Käräjätuomarin mukaan jokainen turha oikeudenkäynnin peruuntuminen on kuitenkin liikaa. Tuomioistuimissa tehdään edelleen töitä sen eteen, ettei oikeudenkäyntejä jouduta turhaan perumaan.
Jos mikään muu ei auta, tuomareilla on kovat keinot käytössä.
– Viime kädessä se tarkoittaa sitä, että me määräämme noudon. Poliisi voi noutaa haastetun henkilön oikeuteen. Tarvittaessa poliisi voi pitää tätä henkilöä muutaman päivän putkassa odottamassa oikeudenkäyntiä, kertoo käräjätuomari Petra Spring.
Lähde: Yle https://yle.fi/uutiset/3-10914033
Kyseessä on valitettavan tuttu ilmiö rikosasioissa. Riita-asioissa voidaan antaa yksipuolinen tuomio – uusi lainsäädäntö, jossa asiamiehen läsnäolo riittää helpottaa asiaa, mutta tuskin poistaa sitä vielä.
