HE 13/2005

70 §: Pykälässä henkivakuutukseen rinnastettaisiin nimenomaisesti vapaaehtoinen eläkevakuutus, joka on ulosoton kannalta samankaltainen sijoitusvakuutus.

Pykälän 1 momentista ilmenee nykytilaa vastaavasti, ettei ulosmitattua henki- tai eläkevakuutussopimukseen perustuvaa oikeutta myytäisi. Myynnin sijasta hakijalle kertyisi suoritus sopimuksen perusteella mahdollisesti saatavasta vakuutuskorvauksesta tai vakuutuksen takaisinostoarvosta. Ulosottomiehen olisi ulosmittauksen johdosta annettava vakuutuksenantajalle maksukielto, joka olisi voimassa kerrallaan kolme vuotta. Kolmen vuoden kuluttua maksukielto voitaisiin antaa uudelleen.

Mainittu pykälä on edelleen alkuperäisessä muodossa. Pykälässä henkivakuutukseen rinnastettaisiin nimenomaisesti vapaaehtoinen eläkevakuutus, joka on ulosoton kannalta samankaltainen sijoitusvakuutus. Eläkevakuutusten käytännön merkitys on nykyisin suuri. Myös vakuutussopimuslain (543/1994) 2 §:n 2 momentin mukaan eläkevakuutusta pidetään kyseistä lakia sovellettaessa henkivakuutuksena.

Pykälä voi tulla sovellettavaksi vain silloin, kun oikeus on ulosmittauskelpoinen. Vakuutussopimuslain 54 §:ssä on rajoitettu henkivakuutussopimukseen perustuvan oikeuden ulosmittauskelpoisuutta.

Vakuutussopimuslain 54 §:n mukaan ” Jos henkivakuutuksessa on vakuutettuna vakuutuksenottaja tai hänen puolisonsa, jommallekummalle heistä vakuutussopimuksen mukaan kuuluvaa oikeutta ei saa ulosmitata kummankaan velasta, jos:

  1. vakuutuksen ottamisesta on ulosmittausta toimitettaessa kulunut vähintään viisi vuotta, vakuutusmaksuja on sovittu suoritettavaksi vähintään kymmenen vuoden ajan eikä minään vuonna ole suoritettu enemmän kuin viidennes siitä vakuutusmaksujen yhteenlasketusta määrästä, joka olisi ollut suoritettava, jos maksut olisi vakuutusta otettaessa tasaisesti jaettu kymmenelle vuodelle; maksun korotusta, joka johtuu sovitusta kustannusten kehitystä kuvaavasta indeksin muutoksesta, ei oteta huomioon; tai

Hakijan eläkevakuutukset rinnastetaan vakuutussopimuslain 54 § oleviin henkivakuutuksiin ja näihin kohdistuu ulosmittauskielto, kun pykälässä mainitut edellytykset täyttyvät. Omaisuutta, jonka ulosmittaus on kielletty, ei myöskään saa panna saatavan turvaamiseksi takavarikkoon.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543

Henrik Pirhonen

Henrik Pirhonen on lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ja hän on suorittanut asianajajatutkinnon.* Yhteydenotot henrik.pirhonen (ät) lakihelsinki.fi tai soittamalla +358 40 966 22 88​. Lakimies Helsinki. *Asianajajatutkinnon suorittanut henkilö ei ole asianajaja. Asianajaja on henkilö, joka on liittynyt Suomen asianajajaliittoon. Toimistomme ei ole asianajotoimisto, mutta noudatamme asianajajaliiton ohjeita toiminnassamme.

Viimeisimmät Julkaisut

Takaisinottovelvollisuuden laiminlyönti

Edustimme oikeudessa työntekijää, joka haastoi entisen työnantajansa oikeuteen, jossa kysymyksessä oli takaisinottovelvollisuden laiminlyönti. Voitimme tapauksen…

4 vuotta sitten

VAPAUTTAVA TUOMIO – TÖRKEÄ KIRJANPITORIKOS JA TÖRKEÄ VEROPETOS

Meidän toimistomme lakimies oli puolustamassa toista vastaajaa, kun käräjäoikeus hylkäsi syytteet vakavista talousrikoksista. Alla on…

4 vuotta sitten

Kuluttajansuoja 1.

Kuluttajansuoja - mitä se on? Kulutusyhteiskuntamme perustuu nimensä mukaisesti kuluttamiseen. Yksityishenkilöiden tarpeet ovat kasvaneet varsinkin…

5 vuotta sitten

Arvonlisävero

Mikä on ALV ja mitä sillä ajetaan takaa? ALV eli arvonlisävero on verotuksen muoto, jota…

5 vuotta sitten

Rahanpesu ja avunanto – KKO:2020:98

Rahanpesu ja avunanto Rahanpesulla koitetaan kätkeä rikollista alkuperää oleva omaisuus siten, että omaisuus näyttäisi laillisesti…

5 vuotta sitten

Tehokas katuminen

Tehokas katuminen - KKO:2020:91 Rangaistus rikoksesta saattaa napsahtaa, vaikka tekijä ei saattaisikaan tekoaan loppuun asti…

5 vuotta sitten