Perusteettoman edun palautus

Perusteettoman edun palautus instituutiona on tarkoitettu joustavaksi tavaksi ratkaista sellaisia kysymyksiä, joihin ei välttämättä sovellu muut velvoiteoikeudelliset vaatimukset kuten vahingonkorvausvaatimukset sekä sopimuksen perusteella esitettävät vaatimukset. Hyötymisen epäasianmukaisuutta saatetaan tarkastella tai tulla tarkastelleeksi jo niin sanottuja normaalisääntöjä (omistus, sopimus, vahingonkorvaus) sovellettaessa.

Perusteettoman edun palautuskonstruktio jakaantuu kolmeen osaan: 1) edun syntyminen 2) edun perusteettomuus 3) hyötyminen toisen kustannuksella.

Edun syntyminen

Edun syntyminen ymmärretään laajasti ja se voi olla muutakin kuin rahaa.

Edun perusteettomuus

Edun perusteettomuuden harkinta perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon koko varallisuudensiirron tapahtumaympäristöön, mahdollisiin toissijaisiin motiiveihin ja muihin vastaaviin seikkoihin. Lisäksi edellytetään, että perusteettomuuden aiheuttama erehdys tai muu seikka on ollut niin vaikutuksellinen, että ilman sitä ei varallisuudensiirtoa olisi lainkaan toteutettu tai se olisi tapahtunut sisällöltään olennaisesti toisenlaisena.

Hyötyminen toisen kustannuksella

Syy-yhteys edunsaajan hyötymisen ja sen palausta vaativan menetyksen välillä on kolmas edellytys perusteettoman edun palautus instituutiossa. Muun muassa DCFR-periaatekokoelma tunnistaa tilanteet, joissa syy-yhteys vaatimus kohdistuu tilanteeseen, jossa on mukana kolmas henkilö, joka ei ole sopimus tai muussa relaatiossa hyödynsaajan ja hyödynmenettäjään. Tällöinkin perusteettoman edun palautus on mahdollista.

Yleistä perusteettoman edun palautuksesta

Vaasan hovioikeuden ratkaisussa 19.5.2010, S 09/483, oli kyse kiinteistön käyttöä koskevasta riidasta. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että A:n rakentaminen on mainituilta osin ollut myös sopimuksenvastaista, C ei ole velvollinen suorittamaan A:lle ja B:lle korvausta perusteettomasta edusta. Hovioikeus ei anna omavaltaisuudelle tai tuottamukselle ylipäänsä yksinomaista merkitystä, vaan sopimuksenvastaisuus esitetään yhtenä vaikutuksellisena tekijänä. Niinpä ratkaisu heijastelee kokonaisharkintaa, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti epätasapainoon ja epäasianmukaiseen hyötymiseen. Perusteettoman edun palautuksella pyritään korjaamaan objektiivisen arvion perusteella syntynyttä epäsuhdetta.

Tasapainon käsitteen ohella edunpalautuksen ja sopimuksen suhdetta voidaan hahmottaa riskinoton ja -jaon käsitteiden avulla. Vaikka tuottamus ei ole edunpalautuksen edellytyksenä, on epätarkoituksenmukaista jakaa jälkikäteen kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet toisen osapuolen liiketaloudellisen riskinoton vuoksi. Mahdollinen riskinjako voisi perustua osapuolten erityiseen luottamussuhteeseen ja siitä seuraavaan lojaliteettiperiaatteeseen. Äärimmäisenä esimerkkinä osapuolten erityisestä suhteesta voidaan usein pitää erilaisia perheoikeudellisia tilanteita, joissa on harvoin ylipäänsä mielekästä puhua varallisuusoikeudellisesti merkityksellisestä riskinotosta. Osapuolet eivät näet yleensä miellä järjestelyn tarkoitusta taloudelliseksi, saati oikeudelliseksi. Kuitenkin myös vaihdantaan keskittyvissä sopimussuhteissa osapuolten yhteistoiminta saattaa olla sellaista, että toisen osapuolen riskinotto palvelee yhteisen päämäärän toteuttamista.

Riskipunnintaan on mahdollista liittää myös kustannusten – tässä työpanoksen – tarpeellisuuden arviointi. Tarpeellisten, hyödyllisten ja ylimääräisten kustannusten erottamisella voidaan hahmottaa hyötymisen yleistä epäasianmukaisuutta ja vilpittömän mielen mahdollista merkitystä.

Muun muassa ratkaisussa KKO 1983 II 104 pesu – ja työpöytiä koskeva kauppasopimus oli purettu ennen pöytien toimittamista, mutta pöydät oli tästä huolimatta erehdyksessä tuotu rakennustyömaalle. Rakennuttaja, joka ei itse ollut kauppasopimuksen osapuoli, oli liittänyt pöydät rakennukseen. Kun ne jälkikäteen eivät enää olleet irrotettavissa, rakennuttaja velvoitettiin korvaamaan perusteettoman etuna pöytien arvo.

Ko. päätös osoittaa, että sopimuksen purkamisen jälkeen tapahtuneet suoritukset voidaan katsoa perusteettomaksi eduksi.

Edunpalautusnormisto soveltuu myös sopimussuhteeseen, vaikka sen säätelypremissi onkin tarkoitettu lähinnä sopimuksen ulkoisen vaihdannan perusteettomien suoritusten palauttamiseen.

Sopimusasioissa tiedät mihin ottaa yhteyttä: https://www.lakihelsinki.fi/yhteystiedot/