Kategoriat: Blogi

Oikeudenkäyntikulut sovintotapauksessa

Vaikka pääasia on ratkaistu sovinnolla, osapuolet voivat saattaa oikeudenkäyntikuluja koskevan kysymyksen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Menettelyn eri vaiheisiin vetoaminen ei estä oikeudenkäyntikuluja koskevan kysymyksen muutoksenhakua ja sen käsittelemistä.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevassa oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa ei ole säännöstä sen varalta, että asianosaiset ovat sopineet asian. Kun itse riitakysymys on ratkaistu sovinnolla, asiassa ei ole olemassa tuomioistuimen ratkaisua eikä siten asian voittanutta ja hävinnyttä osapuolta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa mielessä. Näin ollen tästä lainkohdasta ilmenevä pääsääntö, jonka mukaan hävinneen asianosaisen on korvattava vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, ei ole suoraan sovellettavissa tällaisessa tapauksessa.

Toisinaan tuomioistuimelle on kuitenkin esitetty oikeudenkäyntiaineistoa siinä määrin, että sille on voinut syntyä suhteellisen luotettavalla pohjalla oleva käsitys siitä, miten itse riitakysymys olisi sen mielestä tullut ratkaista. Tällöin kulukysymys ratkaistaan korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuista ilmenevän oikeusohjeen mukaisesti lähtökohtaisesti tuomioistuimen ajatellun pääasiaratkaisun perusteella. Jos pohja tällaiselle päätöksenteolle sen sijaan osaksi tai kokonaan puuttuu, tarjoaa alkuperäisten vaatimusten ja sovinnon välinen vertailu täydentävän tai korvaavan ratkaisuperusteen. Viime kädessä ratkaisu on kuitenkin voitava perustaa melko vapaaseen, soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä noudattelevaan kohtuusharkintaan (KKO 1996:131, KKO 1997:77 ja KKO 2002:96).

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevassa oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa ei ole säännöstä sen varalta, että asianosaiset ovat sopineet asian.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.

Edellä mainitun säännöksen 2 momentin mukaan 1 momenttia sovelletaan vastaavasti, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainestaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

Henrik Pirhonen

Henrik Pirhonen on lakimies, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ja hän on suorittanut asianajajatutkinnon.* Yhteydenotot henrik.pirhonen (ät) lakihelsinki.fi tai soittamalla +358 40 966 22 88​. Lakimies Helsinki. *Asianajajatutkinnon suorittanut henkilö ei ole asianajaja. Asianajaja on henkilö, joka on liittynyt Suomen asianajajaliittoon. Toimistomme ei ole asianajotoimisto, mutta noudatamme asianajajaliiton ohjeita toiminnassamme.

Viimeisimmät Julkaisut

Takaisinottovelvollisuuden laiminlyönti

Edustimme oikeudessa työntekijää, joka haastoi entisen työnantajansa oikeuteen, jossa kysymyksessä oli takaisinottovelvollisuden laiminlyönti. Voitimme tapauksen…

4 vuotta sitten

VAPAUTTAVA TUOMIO – TÖRKEÄ KIRJANPITORIKOS JA TÖRKEÄ VEROPETOS

Meidän toimistomme lakimies oli puolustamassa toista vastaajaa, kun käräjäoikeus hylkäsi syytteet vakavista talousrikoksista. Alla on…

4 vuotta sitten

Kuluttajansuoja 1.

Kuluttajansuoja - mitä se on? Kulutusyhteiskuntamme perustuu nimensä mukaisesti kuluttamiseen. Yksityishenkilöiden tarpeet ovat kasvaneet varsinkin…

5 vuotta sitten

Arvonlisävero

Mikä on ALV ja mitä sillä ajetaan takaa? ALV eli arvonlisävero on verotuksen muoto, jota…

5 vuotta sitten

Rahanpesu ja avunanto – KKO:2020:98

Rahanpesu ja avunanto Rahanpesulla koitetaan kätkeä rikollista alkuperää oleva omaisuus siten, että omaisuus näyttäisi laillisesti…

5 vuotta sitten

Tehokas katuminen

Tehokas katuminen - KKO:2020:91 Rangaistus rikoksesta saattaa napsahtaa, vaikka tekijä ei saattaisikaan tekoaan loppuun asti…

5 vuotta sitten