Rikosoikeudelliset prosessit ovat pääsäännön mukaan salaisia siihen saakka, kun syyte on tullut esille oikeudenistunnossa. Tietyt rikostyypit kuten seksuaalirikokset tai yrityssalaisuuksiin liittyvät asiat ovat salaisia, myös istunnon ajan ja tuomion jälkeenkin, jos tuomioistuimen määrää ne salaisiksi.
Tämä salassapitovelvollisuus koskee kaikkia asiaan liittyviä henkilöitä eli asianosaisia sekä heidän asianajajiaan tai muita avustajia. Tämä salassapito perustuu suoraan lakiin. Asianosaisten avustajat eli asianajajat saavat tietoonsa huomattavan määrän tietoa esimerkiksi esitutkinnassa. Tämä tieto katsotaan olevan viranomaisen tietoa ja se on salassa pidettävää ja se perustuu lakiin viranomaisen tietojen julkisuudesta.
Yllä olevaa salassapitovelvollisuutta on tehostettu kriminalisoimalla salassapitorikoksensa, rikoslain 38 luvun 1 §. Tämä salassapito ei koske sellaista tietoa, joka on saatu viranomaisen ulkopuolelta eli esimerkiksi asianosainen voi kertoa kokemastaan lähipiirillensä taikka jopa julkisuuteen, kunhan kyseessä ei ole viranomaiselta saatua tietoa. Eli salaisesta esitutkintapöytäkirjasta asianosainen ei saa lausua.
Edustimme oikeudessa työntekijää, joka haastoi entisen työnantajansa oikeuteen, jossa kysymyksessä oli takaisinottovelvollisuden laiminlyönti. Voitimme tapauksen…
Meidän toimistomme lakimies oli puolustamassa toista vastaajaa, kun käräjäoikeus hylkäsi syytteet vakavista talousrikoksista. Alla on…
Kuluttajansuoja - mitä se on? Kulutusyhteiskuntamme perustuu nimensä mukaisesti kuluttamiseen. Yksityishenkilöiden tarpeet ovat kasvaneet varsinkin…
Mikä on ALV ja mitä sillä ajetaan takaa? ALV eli arvonlisävero on verotuksen muoto, jota…
Rahanpesu ja avunanto Rahanpesulla koitetaan kätkeä rikollista alkuperää oleva omaisuus siten, että omaisuus näyttäisi laillisesti…
Tehokas katuminen - KKO:2020:91 Rangaistus rikoksesta saattaa napsahtaa, vaikka tekijä ei saattaisikaan tekoaan loppuun asti…