Mikä on ALV ja mitä sillä ajetaan takaa? ALV eli arvonlisävero on verotuksen muoto, jota monet meistä kuluttajista eivät ehkä tarkemmin ole koskaan miettineet, vaikka useimmat meistä sitä maksavat mahdollisesti jopa joka ikinen päivä.

Yksinkertaistettuna arvonlisävero on siis kulutusvero, jota kuluttajat maksavat ostaessaan tavaroita tai palveluita. Kun yritys siis myy tavaraa tai palvelua, se lisää laskuttamansa tavaran tai palvelun myyntihintaan arvonlisäveron. Kuluttaja siis käytännössä maksaa ostamansa tuotteen kohdalla tuotteen hinnan, johon myös sisältyy ALV. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan arvonlisäveroa suoritetaan valtiolle muun muassa liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Arvonlisävero Suomessa on pääsääntöisesti 24 prosenttia arvonlisäverolain 84 §:n mukaan. à Esimerkiksi siis yritys X laskuttaa asiakkaaltaan yhteensä 124 euroa – tässä tapauksessa yrityksen palvelun tai tuotteen verottomaan hintaan (100 euroa) on lisätty arvonlisävero (24 prosenttia tuotteen verottomasta hinnasta). Ostotapahtuman jälkeen yritys X:n tilille siis siirtyy 124 euroa lisää, mutta tästä 124 eurosta vain 100 euroa on yritykselle ja loput 24 euroa yritys X on velvollinen tilittämään myöhemmin valtiolle. Yritys X siis on tavaran tai palvelun myyjänä arvonlisäverovelvollinen lain 2 §: mukaan.

Arvonlisäverolla onkin suuri merkitys valtion verotuloihin ja arvonlisävero voidaan ajatella ns. ”piilotettuna verona”, koska se nimenomaan sisältyy siihen hintaan, jonka kuluttaja maksaa – eikä sitä aina tule ajatellekseen. Kuluttajakauppojen kuiteissa ja laskuissa täytyy kuitenkin aina olla ALV-erittely, josta näkyy veroton hinta, ALV-prosentti ja ALV:n osuus kokonaishinnasta. Onkin tässä yhteydessä oleellista muistaa kuluttajien vahva suoja; kulutushyödykkeiden tai palvelujen myynnissä on noudatettava kuluttajansuojalakia. Kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:n mukaan kulutushyödykkeen markkinoinnissa on ilmoitettava kokonaishinta veroineen. Jos myyjä ei ole ALV-velvollinen, niin kuitilla tai laskulla tulisi olla merkintä, että myyntiin ei sisälly arvonlisäveroa.

Jos vielä palaamme yritys X:n luokse onkin tärkeä muistaa, että alv-velvollisuus myös tuo oikeuksia yleisen vähennysoikeuden muodossa: arvonlisäverolain 102 §:n mukaan arvonlisäverollisen toiminnan harjoittajana yritys X saa nimittäin vähentää arvonlisäveron, joka sisältyy toiselta arvonlisäverovelvolliselta (esim. yritys Y) ostettuun tavaran tai palvelun hintaan. Yritys X voi tosin tehdä vähennyksen vain, jos X on hankkinut tuotteen tai palvelun arvonlisäverollista liiketoimintaansa varten. à Esimerkiksi jos X on ostanut Y:ltä työkoneen 620 eurolla (500 euroa + alv 24 %), voi X vähentää 120 euroa siitä summasta, joka X:n pitäisi tilittää valtiolle. Tärkeää on tosin huomata, että jos yritys X käyttää hankkimaansa tavaraa/palvelua myös muussa kuin arvonlisäverollisessa toiminnassa, saa X vähentää vain arvonlisäverollista käyttöä vastaavan osuuden. Edellytyksenä on tosin, ettei vähennysoikeutta muuten rajoiteta arvonlisäverolaissa.

Arvonlisäverolakiin on pienyritysten helpotukseksi kirjattu alarajahuojennus. Lain 3 §:n mukaan myyjä ei ole verovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa, ellei häntä ole oman ilmoituksensa perusteella merkitty verovelvolliseksi. Tällöin siis arvonlisäveroa ei tarvitse myynneistä tilittää valtiolle. Huomattavaa on tosin se, että yrityksen kannattaa toisinaan hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi sen vuoksi, että silloin voi vähentää hankintojen arvonlisäverot. Jos yrityksen liikevaihto toisaalta on yli 10 000 euroa, mutta alle 30 000 euroa, saa yritys huojennuksena osan arvonlisäverosta. On myös mahdollista, että yrittäjä huomaakin kesken tilikauden kaupan kannattavan ja samalla myös liikevaihto on paukkumassa yli 10 000 euron rajan. Tällöin tulee yrityksen heti ilmoittautua alv-velvolliseksi ja maksaa koko tilikauden arvonlisävero.

Arvonlisäverotus ja siihen liittyvät mutkat aiheuttavat päänvaivaa niin suurille kuin pienillekin yrityksille, ja sääntelyssä on paljon poikkeuksia. Mikäli yrityksesi tarvitsee apua arvonlisäveroon liittyvissä kysymyksissä, ole rohkeasti yhteydessä meihin.

https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931501

Kiireellisissä tai pienissä asioissa voit soittaa lakipuhelimeen
0600-18000*, josta saat lakiapua.

Soittamalla lakipuhelimeen 0600-18000* saat nopeaa ja asiantuntevaa lakiapua. Lakipuhelimeen vastaa aina lakimies tai varatuomari. Lakimies puhelin on edullinen lakineuvonta puhelin.

*Lakipuhelin on maksullinen puhelin, josta saat lakineuvontaa puhelimitse. Puhelun hinta on 2,44 €/min+pvm. Jonotus on maksutonta. Laskutus tapahtuu kätevästi suoraan puhelinlaskulla.