Avoliitot ovat olleet jo vuosia kovassa huudossa, ja ne yleistyvät vain entistä enemmän. Myös avoerojen määrä on nousussa ja silloin on mahdollista vaatia kohtuullista asumishyötykorvausta. Asumishyötykorvaukseen on oikeutettu se puoliso, joka syystä tai toisesta joutuu muuttamaan pois parin yhteisestä kodista. Poismuuttaneen osapuolen täytyy kuitenkin itsenäisesti osata vaatia korvausta sen uhalla, että oikeus korvaukseen lakkaa. Laki […]
Rangaistuksen määrääminen – Rangaistuksen mittaaminen – Rangaistuslajin valintaTörkeä petos Ehdottoman tärkeää on tarkistaa, että avustaja täyttää riittävän kelpoisuuden. Meillä kaikki sen täyttävät ja voit tarkistaa asian täältä: https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustaja-luettelo Vain luettelossa olevat lakimiehet ovat sellaisia joilla on luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan kelpoisuus edustaa asiakasta oikeudessa. Suosittelemme, että asiakas aina tarkistaa kyseisen luettelon ja näin voi varmistua siitä,
Avio-oikeuden voidaan katsoa olevan voimassa olevan aviovarallisuusjärjestelmämme keskeinen toiminnallinen käsite. Sillä tarkoitetaan avioliittolain 35.1 §:n mukaan molempien puolisoiden oikeutta toisen omaisuuteen. Sen nojalla omaisuuden osituksessa saavat eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä. Tämä oikeus omaisuuteen ei perustu erityiseen saantoon, johon oikeusjärjestyksen mukaan liittyy tiettyjä oikeusseuraamuksia. Toisin sanoen avio-oikeus
Yleinen käsitys on, että koeaikapurku voidaan aina suorittaa koeaikana, mikäli työnantaja ei halua jatkaa työsuhdetta. Vaikka tämä on pääsääntöisesti oikein, rajoittaa tätä oikeutta kuitenkin laista tuleva vaatimus, että koeaikapurkua ei saa tehdä epäasiallisen perustein. Näitä voi olla esimerkiksi purkaminen sen takia, että työnantaja toivoo kustannussäästöjä. Työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan työsopimus voidaan molempien sopimuspuolten
Paljon keskustelua on herättänyt nykyisen oikeudenkäyntijärjestelmään liittyvät nimeämisvaikeudet, jotka johtuvat siitä, että tuomioistuimissa käytävissä oikeudenkäynneissä saa esiintyä vain asianajaja, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja tai julkinen oikeusavustaja. Käytännössä kaikkien toimeenkuva ja säännökset ovat yhteneväisiä ja karrikoidusti voisi sanoa, että ainoa ero on siinä missä kyseinen henkilö työskentelee. Asianajaja työskentelee asianajotoimistossa, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja työskentelee lakiasiaintoimistossa tai muussa
Korkein oikeus katsoi, että pantinantajan ennen konkurssia tekemä välityssopimus ei sitonut sen konkurssipesää asioissa, jotka koskivat tehokkaan julkivarmistuksen tapahtumista tai panttauksen sitovuutta konkurssipesään nähden.
KKO:2019:64 Välimiesmenettely – Välitystuomion kumoaminen Lue lisää...
Työtaistelun piiriin kuulunut työntekijä oli kieltäytynyt kahtena päivänä perehdytyskiellon takia työnantajan hänelle osoittamista perehdyttämistehtävistä, mutta hän oli ilmoittanut olevansa käytettävissä tavanomaisiin lajittelu- ja jakelutehtäviinsä. Työnantaja oli lähettänyt työntekijän kotiin molempina päivinä, eikä ollut maksanut hänelle palkkaa loppupäivän tunneilta.
KKO:2019:35 Työsopimus – Työpalkka – Syrjintä – Hyvitys Lue lisää...
Kauppalehti uutisoi kohtalaisen suuresta ongelmasta nimeltä kilpailukieltosopimukset. Työnantajat ovat kuitenkin tyytyväisiä nykyiseen lainsäädäntöön.
Kilpailukieltosopimukset sapettavat palkansaajia Lue lisää...
Yle uutisoi valitetavasti ongelmasta, jossa oikeudenkäyntejä perutaan, kun oikeudenkäynnin asianosainen ei saavu paikalle. Tämä on erittäin valitettavaa ja uusi lainsäädäntö toivottavasti korjaa asiaa, ainakin osittain.
Yle: tuhansia oikeudenkäyntejä perutaan – pääosin turhaan Lue lisää...
