Uuden työaikalain mahdollistamaa joustotyöaikaa varten perustettiin työryhmä, jonka tehtävänä olisi selvittää erinäisiä riskejä ja mahdollisuuksia sekä negatiivisia että positiivisia seikkoja liittyen joustotyöaikaan. Lisäksi selvitettiin, että keitä kaupungin työntekijöitä joustotyöaika voisi koskea.
Lakimuutoksen taustaa
Voimassa oleva työaikalaki ei tunne joustotyöajan käsitettä. Uusi 1.1.2020 voimaan tuleva työaikalaki mahdollistaisi joustotyöajasta sopimisen. Joustotyöajan tarkoitus on vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä. Soveltamisalaa ei ole rajoitettu, mutta käytännössä joustotyöaikamallin käyttöalana ovat työtehtävät, jotka ovat riittävässä määrin ajasta ja paikasta riippumatonta työtä.
Joustotyöaikaehdossa työnantaja ja työntekijä sopisivat työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään 50% työntekijän säännöllisestä työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itse päättää (perustuu vapaaehtoisuuteen). Työajan tarkan sijoittelun asemasta työnantaja määrää työtehtävät ja tavoitteet, mutta työn suorittamisen paikan ja ajankohdan tulisi olla työntekijän itsensä päätettävissä. Kyse on luottamukseen perustuvasta järjestelystä, jossa työaikaa seurataan päiväkohtaisen tarkastelun sijasta viikkotasolla tai tasoittumisjaksokohtaisesti. Joustotyöaika ei sovellu, jos työntekijän on pääsääntöisesti oltava työpaikalla tiettynä ajankohtana.
Joustotyöajasta sopiminen
Joustotyöajan käyttö edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä kirjallista sopimusta, joka puolestaan on milloin tahansa irtisanottavissa kummankin sopijapuolen toimesta. Joustotyöaikasopimuksessa on sovittava vähintään:
Päivät, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa
- Lähtökohtana arkipäivät, mutta voidaan sopia muustakin
Viikkolevon sijoittamisesta
- Voidaan esim. sopia, että työaikaa ei saa sijoittaa sunnuntaille
- Voidaan myös sopia, ettei työskentelypäiviä ole rajoitettu – viikkolevon on kuitenkin toteuduttava
Mahdollisesta kiinteästä työajasta (ei 23 ja 06 välisenä aikana)
- Vähintään puolet oltava työntekijän päätettävissä
- Vaikea sovittaa yhteen liukuvan työajan kanssa
- Sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättymisen jälkeen
Joustotyöaikasopimus korvaa työvuoroluettelon, kun siitä ilmenee työajan sijoittelun periaatteet. Työehtosopimuksissa saadaan sopia joustotyöajasta, mutta ei rajoittaa sen käyttöä.
Laki ei mahdollista sellaista työnantajan direktio-oikeutta, jolla joustotyöaika voitaisiin helposti ja ilman hallinnollista taakkaa ottaa käyttöön samanaikaisesti koko henkilöstölle. Eli sopimus joustotyöajasta tulee tehdä jokaisen työntekijän kanssa erikseen sopimuksella.
Joustotyöajan tasaaminen
Joustotyön tarkoitus ei ole lisätä työntekijän työaikaa, vaan mahdollistaa sen vapaampi sijoittelu. Työajan tasaannuttava 40 tunniksi 4 kuukauden ajanjakson aikana. Työntekijä voi joustotyösopimuksen puitteissa tehdä pidempiä työpäiviä ja pitää vastaavasti pidempiä vapaajaksoja.
Noudatettaessa joustotyöaikaa työntekijän tulee palkanmaksukausittain toimittaa työnantajalle luettelo työtunneistaan siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo. Työnantajan työaikakirjanpitoa koskeva velvollisuus on muita työaikamuotoja kevyempi, kun se tehdään työntekijän ilmoitusten pohjalta. Työnantaja täyttää velvollisuutensa sillä, että hän vie työntekijän ilmoittamat viikoittaiset työajat työaikakirjanpitoon.
Työnantajan on seurattava työajan toteutumista ja tasaantumista, huolehdittava lepoajoista:
- Vuorokausilepo yhtäjaksoinen 11 tuntia työvuoron alusta alkavan 24 tunnin ajanjakson aikana, mutta työntekijän aloitteesta lepoaika voidaan lyhentää 7 tuntiin joustotyöajassa
- Viikkolepo yhtäjaksoinen 35 tuntia 7 päivän aikana
Ylityöt
Joustotyöajassa ylityön muodostuminen olisi poikkeuksellista, koska ideana on, että työntekijä määrää työaikansa sijoittelusta. Ylityötä voi syntyä vain työnantajan nimenomaisesta määräyksestä. Jos työnantaja teettää työntekijällä nimenomaisella määräyksellä työtä siten, että vuorokautinen työaika ylittää 8 tuntia, ylittävä osuus olisi vuorokautista ylityötä. Viikoittaista ylityötä olisi työ, jota tehdään työnantajan nimenomaisesta määräyksestä joutotyöaikasopimuksen mukaisena vapaapäivänä työn olematta vuorokautista ylityötä. Joustotyöajassa voitaisiin sopia lisä- ja ylitöiden sekä sunnuntaikorvauksen maksamisesta erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena