Lakipuhelimen lakimiesten lakiartikkeleita.  

Käytetyn asunnon kauppa 

Käytetyn asunnon kauppaa koskevat säännökset löytyvät asuntokauppalain 6 luvussa. Asunto-osakekauppa ei ole määrämuotoinen oikeustoimi kuten kiinteistön kauppa. Tämä tarkoittaa, että kauppaa ei tarvitse vahvistaa kaupanvahvistajalla.

Käytetty asunto on kyseessä silloin, kun asunto myydään käytettynä tai kun muu kuin elinkeinonharjoittaja, esimerkiksi kuluttaja, myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa uudisrakentamisen tai siihen verrattavan korjausrakentamisen jälkeen (asuntokauppalaki 6:1). Asunto voi siis olla myös täysin käyttämätön uusi asunto, kun myyjänä on muu kuin elinkeinonharjoittaja. Tällöin kauppaa kohdellaan kuitenkin käytetyn asunnon kauppana.

Kauppalaissa tai asuntokauppalaissa säännellään lähinnä sopimus osapuolten velvoitteita toisiaan kohtaan. Sopimuksen syntymiseen liittyviä säännöksiä niissä ei kuitenkaan ole.

Sopimuksen tekemistä säännellään oikeustoimilain (OikTL, 228/1929) 1 luvussa. Oikeustoimilaki koskee nimensä mukaan varsinaisesti vain varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Sopimus syntyy, kun tarjous ja vastaus ovat samansisältöiset. Tällöin puhutaan ns. tarjous-vastausmekanismista. Jotta ko. mekanismi täyttyy, tulee sekä tarjouksen että vastauksen olla samansisältöisiä. Tällä tarkoitetaan, että vastauksen tulee olla ns. puhdas eli käytännössä vastaus on vain, kyllä hyväksyn tarjouksen, ilman muutoksia esimerkiksi maksuaikatauluun tms. Jos vastaus ei ole puhdas katsotaan se uudeksi tarjoukseksi.

Asunnon myynti-ilmoitus ei lähtökohtaisesti ole tarjous vaan tarjouspyyntö eli kehotus ostotarjouksen tekemiseen. Asunnon myyjä ei siten ole sitoutunut myymään edes pyydetyn hinnan tarjoavalle ostajalle, ellei myyjä ole tehnyt nimenomaiselle ostajalle osoitettua myyntitarjousta.

Asunto-osakekaupassa tarjouksen tekemiseen liittyy tavallisesti käsirahan maksaminen tai muuhun taloudelliseen velvoitteeseen sitoutuminen kaupan varmistamiseksi. Asuntokauppalain käsirahaa, varausmaksua ja vakiokorvausta koskevia 3 luvun säännöksiä sovelletaan silloin, kun ostaja on; asuntojen ennakkomarkkinointivaiheessa varannut asunnon ja maksanut varausmaksun, tehnyt ostotarjouksen ja maksanut tämän vakuudeksi myyjälle käsirahan tai tehnyt ostotarjouksen ja sen vakuudeksi sitoutunut ennalta määrätyn korvauksen eli vakiokorvauksen maksamiseen kaupasta vetäytymisen varalta.

Käytetyn asunnon kaupassa ostotarjouksella on tavallisesti suurempi merkitys kuin uuden asunnon kaupassa, jossa muun muassa asuntojen myyntihinta on yleensä kiinteä, ellei esimerkiksi markkinatilanteesta tai muuten kohteen ominaisuuksista muuta johdu. Tarjousta laadittaessa tulevan kaupan ehdot tulee merkitä tarjoukseen mahdollisimman tarkasti kirjallisesti. Myös vastaus tarjoukseen kannattaa tehdä kirjallisesti. Tarjous on tulevan kaupan tärkeä osa ja sen vuoksi siihen on syytä paneutua ja varmistua, että kaupan osapuolet ottavat kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon jo tarjousvaiheessa ja ymmärtävät ne myös samalla tavalla.

Pikaisen lakiavun tarpeessa soita Lakipuhelimeen 0600-18000, jossa lakimiehet antavat oikeudellista neuvontaa. Lakipuhelimen hinta on 2,44€/min + pvm.

Kiireellisissä tai pienissä asioissa voit soittaa lakipuhelimeen
0600-18000*, josta saat lakiapua.

Soittamalla lakipuhelimeen 0600-18000* saat nopeaa ja asiantuntevaa lakiapua. Lakipuhelimeen vastaa aina lakimies tai varatuomari. Lakimies puhelin on edullinen lakineuvonta puhelin.

*Lakipuhelin on maksullinen puhelin, josta saat lakineuvontaa puhelimitse. Puhelun hinta on 2,44 €/min+pvm. Jonotus on maksutonta. Laskutus tapahtuu kätevästi suoraan puhelinlaskulla.