Kilpailukieltosopimukset sapettavat palkansaajia, mutta työnantajat eivät muuttaisi sääntelyä – Akavan mukaan tilanne muuttunut huonosta huonommaksi
Kilpailukieltosopimukset olivat keskiviikkona jälleen tapetilla, kun työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi kilpailukieltosopimuksia selvittäneen työryhmän muistion.
Työryhmän tehtävänä oli arvioida työsopimuslain kilpailukieltosopimuksia koskevan säännöksen ajantasaisuus sekä tarjota tilanteeseen mahdollisia muutoksia. Lainsäädäntömuutoksista ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, mutta työryhmä esitteli ja arvioi kuitenkin erilaisia vaihtoehtoja sääntelyn muuttamiseksi.
Lakimuutosten puuttumisesta huolimatta muistio herätti keskiviikkona tuoreeltaan vahvoja reaktioita.
Suomen Yrittäjät otti muistioon heti kantaa ilmoittamalla, ettei kilpailukieltosopimusten käyttöä saa vaikeuttaa perusteettomasti. ”Kilpailukieltosopimusten tekemistä ei pidä vaikeuttaa tilanteissa, joissa niiden nykyiset lainmukaiset edellytykset täyttyvät. Tämä on ehdottoman tärkeä lähtökohta”, ilmoittaa Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä tiedotteessa.
”Kilpailukieltosopimuksia käytetään kuitenkin myös tilanteissa, joissa sopimukselle ei ole välttämättä lain mukaista erityisen painavaa syytä. Suomen Yrittäjät on mielellään mukana etsimässä ratkaisua, joka varmistaisi sopimusten asiamukaista käyttöä”, Mäkelä toteaa.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava puolestaan vetosi huomattavasti jyrkemmin kilpailukieltojen käytön rajoittamisen puolesta.
Akava katsoo kilpailukieltosopimusten yleistyneen jo kestämättömälle tasolle.
”Tilanne on muuttunut muutaman vuoden aikana huonosta yhä huonommaksi. Jäseniltämme saaman palautteen mukaan uusissa työsopimuksissa jo useammalla kuin kuudella kymmenestä on kilpailukielto kirjattu työsopimukseen. Tämä on käytännössä muuttanut korkeakoulutettujen työmarkkinat jähmeiksi ja hankaloittanut liikkuvuutta ja rekrytointeja”, sanoo yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski Akavasta tiedotteessa.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK haluaa, että kilpailukieltosopimukset tukisivat oikeutta työllistyä ja vaihtaa työpaikkaa. ”Kilpailukieltosopimukset vaikeuttavat työpaikan vaihtoa sekä uuden ja lisätyön vastaanottamista. Se puolestaan lisää taloudellista epävarmuutta”, sanoo STTK:n lakimies Inka Douglas.
Tarkempi arviointi
Kilpailukieltosopimukset otettiin ministeriötasolla syyniin viime vuonna, kun työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuoden 2018 syyskuussa työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten muutostarpeita.
Toimeksiannon mukaan työryhmän tavoitteena oli selvittää lainsäädännön muutostarpeet kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentamiseksi, jotta ne vastaisivat työelämässä tapahtuneita muutoksia sekä kansainvälistä kehitystä.
Työryhmän toimeksiannon taustalla oli selvityshenkilö, varatuomari Jukka Ahtelan työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tekemä selvitys kilpailukieltosopimusten ja salassapitosopimusten käytöstä.
Ahtela katsoi kesäkuussa 2018 luovuttamassaan selvityksessä, että kilpailukieltosopimusten tarpeellisuutta, suojattavia tietoja sekä sopimusten laajuutta tulisi arvioida nykyistä tarkemmin.
Kilpailukiellosta voi olla hyötyä myös työtekijän kannalta, työryhmän muistiossa huomautetaan.
”Kilpailukieltosopimuksen puuttuminen voisi johtaa yritysten voimavarojen käyttämiseen olemassa olevasta henkisestä pääomasta kilpailemiseen sen sijaan että resurssit kohdennettaisiin uuden henkisen pääoman kartuttamiseen. Myös työntekijä hyötyy tässä tapauksessa kilpailukieltosopimuksesta, koska sen ansiosta hänen osaamisensa kehittyy”, muistiossa todetaan.
”Joissain tilanteissa työnantaja saattaa maksaa työntekijälle rahallista korvausta kilpailukieltosopimuksesta tai tarjota siitä vastineeksi korkeampaa palkkaa.”
Työntekijän ja yhteiskunnan kannalta haitallisena voidaan pitää kilpailukieltosopimuksia, joilla ei ole tarkoituskaan turvata yrityksen henkistä pääomaa, vaan niitä saatetaan käyttää muun muassa rajoittamaan työntekijän mahdollisuutta siirtyä kilpailijan palvelukseen.
Keinoja puuttua ongelmiin
Ei liene yllättävää, että palkansaajapuoli pitää kilpailevan toiminnan kieltoa koskevaa säännöstä tarpeettomana, vanhentuneena ja epäselvänä.
Palkansaajapuoli katsoo myös, ettei nykyinen säännös suojaa riittävästi työntekijää heikompana osapuolena, mikä on johtanut kilpailukieltosopimusten määrän kasvuun ja säännöksen väärinkäyttämiseen.
”Työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon sääntely ja oikeuskäytäntö on selkeä ja arkijärkinen. Laki estää suoran kilpailun, mutta ei lisätienestin hankkimista sivutöillä”, toteaa myös Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä.
”Tähän ilmiöön puuttumiseksi voidaan pyrkiä lisäämään tietoisuutta kilpailukieltosopimuksia koskevasta sääntelystä sekä tehostamaan valvontaa.”
Työryhmässä oli esillä useita lainsäädäntömuutosten toteuttamisvaihtoja. Tästä huolimatta työryhmässä ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen lainsäädäntömuutoksista.
Työryhmä kuitenkin listasi keskeisimpiä tapoja puuttua kilpailukieltosopimuksiin liittyviin ongelmallisiin käytäntöihin:
- Kilpailukieltosopimuksen perusteena olevan erityisen painavan syyn kirjallinen perusteluvelvollisuus
- Velvollisuus maksaa korvausta myös alle kuuden kuukauden pituisiin kilpailukieltosopimuksiin
- Korvauksettomien kilpailukieltosopimusten enimmäiskeston lyhentäminen
- Korvaus ilman erityisen painavaa syytä tehdystä kilpailukieltosopimuksesta
- Sopimussakon enimmäismäärän alentaminen
Lue kirjoituksemme aiheesta meidän blogista.
