Pakkokeinolain (PKL) 6 luvun 1 §:n mukaan omaisuutta saadaan määrätä vakuustakavarikkoon sakon, rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen tai hyvityksen taikka valtiolle menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen turvaamiseksi. Edellytyksenä vakuustakavarikon määräämiselle on, että omaisuus kuuluu henkilölle, jota on syytä epäillä rikoksesta tai joka voidaan rikoksen johdosta tuomita korvaamaan vahinko tai maksamaan hyvitystä taikka menettämään valtiolle rahamäärä, ja on olemassa vaara, että mainittu henkilö pyrkii välttämään sakon, vahingonkorvauksen, hyvityksen tai rahamäärän maksamista kätkemällä tai hävittämällä omaisuuttaan, pakenemalla tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla.
Vakuustakavarikon perusteeksi riittää, että henkilöä on syytä epäillä rikoksesta, jonka takia hänet voidaan tuomita vahingonkorvausvelvolliseksi. Siten vakuustakavarikon määräämiselle asetettu näyttökynnys on hyvin matalalla.
Vakuustakavarikon edellytyksenä on myös, että on olemassa vaara, että rikoksesta epäilty pyrkii välttämään muun muassa vahingonkorvauksen maksamista kätkemällä tai hävittämällä omaisuuttaan, pakenemalla tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vaaran olemassaolon osalta on katsottu riittäväksi, että vaara ei ole varsin epätodennäköinen (KKO 1994:132). Saatavan suuri määrä tukee hukkaamisvaaraa.
Vakuustakavarikon edellytykset
Omaisuutta saadaan määrätä vakuustakavarikkoon sakon, rikokseen perustuvan vahingonkorvauksen tai hyvityksen taikka valtiolle menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen turvaamiseksi. Edellytyksenä vakuustakavarikon määräämiselle on, että omaisuus kuuluu henkilölle, jota on syytä epäillä rikoksesta tai joka voidaan rikoksen johdosta tuomita korvaamaan vahinko tai maksamaan hyvitystä taikka menettämään valtiolle rahamäärä, ja on olemassa vaara, että mainittu henkilö pyrkii välttämään sakon, vahingonkorvauksen, hyvityksen tai rahamäärän maksamista kätkemällä tai hävittämällä omaisuuttaan, pakenemalla tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Vakuustakavarikkoon saadaan panna omaisuutta enintään määrä, jonka voidaan olettaa vastaavan tuomittavaa sakkoa, vahingonkorvausta, hyvitystä tai menettämisseuraamusta.
Oikeushenkilön omaisuutta voidaan panna vakuustakavarikkoon myös, jos on syytä epäillä, että oikeushenkilön puolesta pyritään omaisuuden kätkemisellä tai hävittämisellä taikka muulla näihin rinnastettavalla tavalla välttämään yhteisösakon maksamista. Oikeushenkilön osalta noudatetaan soveltuvin osin tämän luvun säännöksiä rikoksesta epäillyn omaisuuteen kohdistuvasta vakuustakavarikosta.
Takavarikon maksimi
Pakkokeinolain 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan vakuustakavarikkoon saadaan panna omaisuutta enintään määrä, jonka voidaan olettaa vastaavan tuomittavaa sakkoa, vahingonkorvausta, hyvitystä tai menettämisseuraamusta. Turvaamistoimenpiteen tarkoituksena on turvata jutun asianomistajille tuomittava yksityisoikeudellinen vahingonkorvaussaaminen.
Pakkokeinolain 1 luvun 2 §:n mukaan pakkokeinoja saadaan käyttää vain, jos pakkokeinon käyttöä voidaan pitää puolustettavana ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat.
Pakkokeinojen käyttö estyy suhteellisuusperiaatteen nojalla vain sellaisissa tapauksissa, joissa pakkokeinojen käytöstä aiheutuvat haitat ovat selvästi etuja suuremmat. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2004:68 (kohta 50) lausutaan, että turvaamistoimen voimassaolon edellytyksiä arvioitaessa ei voida tarkastella pelkästään sitä, mikä vaikutus turvaamistoimen jatkumisella on vastaajan asemaan vaan myös, mikä vaikutus turvaamistoimenpiteen kumoamisella on asianomistajien asemaan.
Täältä löydät lakimiehen avun: https://www.lakihelsinki.fi/yhteystiedot/
Täältä löydät pakkokeinolain: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110806
