Tavanomainen kysymys on, mikä on henkilön oikeudellinen status, kun hän on samaan aikaan sekä työntekijä että yhtiön osakkeenomistaja. Lähtökohtaisesti tilanteessa tulee erottaa kaksi erilaista oikeussuhdetta, joista ensimmäinen on osakkeenomistajan oikeudet ja toinen on työntekijän ja työnantajan välinen työsuhde.
Osakkeen omistaminen ei itsessään tarkoita, että henkilö olisi silloin työsuhteessa yhtiöön. Hän voi tehdä asioita yhtiön hyväksi, mutta tämäkään ei tarkoita, että hän olisi työsuhteessa yhtiöön. Myöskään se, että työntekijä otetaan osakkaaksi ei tarkoita, että hänen työsuhteensa yhtiöön päättyy.
Oma ongelmansa asiassa on osakassopimus, joka lähtökohtaisesti sitoo osakkeenomistajia heidän roolissaan. Tietyissä tilanteissa henkilöllä voi olla velvollisuus myydä osakkeet, kun työsuhde päättyy, joka on tavallista sellaisissa yhtiöissä, joissa yhtiön liiketoiminta perustuu valtaosin osakkaiden työpanokseen. Näitä on esimerkiksi asianajotoimistot.
Henkilön työoikeudellinen status määräytyy lähtökohtaisesti työsopimuslain 1 § mukaan: ” Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.”
Eli määräävää on, että henkilö tekee henkilökohtaisesti työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Lisäksi tästä työstä saadaan palkkaa tai muuta vastiketta. Kysymys siis kulminoituu siihen, mikä on henkilön työskentelyn itsenäisyyden aste, työn tuloksen sekä liiketoiminnan riskin jakautuminen sekä osapuolten sopimukseen. Sopimus voi olla myös muussa muodossa kuin kirjallisesti.
Suoraa vastausta siihen onko henkilö työntekijä samalla, kun hän on osakas ei ole helppoa antaa, vaan asia on aina kokonaisharkinnan tulos.
Pikaisen lakiavun tarpeessa soita Lakipuhelimeen 0600-18000, jossa lakimiehet antavat oikeudellista neuvontaa. Lakipuhelimen hinta on 2,44€/min + pvm.
