Tämä on ensimmäinen kirjoitus välimiesmenettelysarjassamme. Tulemme vastamaan muun muassa seuraaviin kysymyksiin;
- Mitä asioita voidaan pitää välimiesmenettelyn ja välityssopimuksen kannalta ongelmallisina ja miten ne voidaan ennaltaehkäistä?
- Mikä tekee välimiesmenettelystä tehokkaan ja hyvän valinnan ratkaista riitoja?
- Mitkä asiat voivat aiheuttaa välimiesmenettelyn syrjäyttämisen riidanratkaisukeinona?
Ensimmäinen osio käsittelee välimiesmenettelyn lakisääteisyyttä ja sopimusvapautta sekä menettelyn kansainvälistä näkökulmaa. Siinä pohditaan sopimukseen perustuvaa välimiesmenettelyä sekä legaalista välimiesmenettelyä. Lisäksi käsitellään välimiesten ja välitystuomion funktiota osittain. Osioissa tuodaan esille myös kansainvälistä ulottuvuutta ja sen laajuutta. Tämän osion on tarkoitus antaa lukijalle mahdollisimman selkeä yleiskuva Suomessa ja maailmalla harjoitettavasta välimiesmenettelystä.
Toinen osio on jaoteltu kahteen osaan, jotka ovat välityssopimuksen pätemättömyys ja sen raukeaminen. Välityssopimuksen pätemättömyyden kohdalla käsitellään sen peruslähtökohtia ja sitä, miten pätemättömyys voi yksinkertaisesti realisoitua. Sama otsikointi pätee myös välityssopimuksen raukeamiseen liittyen sekä siihen, miten raukeaminen tapahtuu käytännössä. Välityssopimuksen kohtuullistamista käsitellään lähinnä oikeustapauksen kautta, antamaan substanssia kohtuullistamiskonseptille ja kuvaamaan negatiivista suhtautumista säännöksen soveltamiseen.
Kolmas osio koskee välimiesmenettelyä ratkaisukeinona. Tämä osio jakautuu yksinkertaisesti kahteen selkeään alaotsikkoon. Ensimmäisessä alaotsikossa syvennyttään välimiesmenettelyn etuihin ja niiden tuomaan positiiviseen funktioon. Tämä alaotsikko jakautuu kolmeen osaan. Joustavuus ja joutuisuus ovat erittäin tärkeitä asioita ajatellessa välimiesmenettelyä. Myös luottamuksellisuus on yksi menettelyn ehkä jopa ehdottomista edellytyksistä. Ilman luottamuksellista menettelyä, ei todennäköisesti olisi koko menettelyä laisinkaan. Tärkeitä asioita ovat myös menettelyn kansainvälisyys ja siitä syntyvän tuomion täytäntöönpanokelpoisuus. Näin ollen, ne ovat mukana tarkastelussa.
Viimeinen osio koskee välimiehen esteellisyyttä. Tämä osio sisältää esteellisyyden lähtökohtia sekä esteellisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Esteellisyyteen vaikuttaviin tekijöihin liittyen on käsitelty perusteellisemmin lakiin kirjattuja esteellisyyssäännöksiä sekä lain esitöihin nimenomaisesti kirjattuja esimerkkejä tähän liittyen. Lisäksi esteellisyyden kansainvälistä ulottuvuutta ja ulkomaisten välimiesinstituutioiden käytänteitä otetaan huomioon.
VÄLIMIESMENETTELY
Välimiesmenettelyn lakisääteisyys ja sopimusvapaus
Välimiesmenettelystä säädetään lailla. Siinä osapuolet sopivat, että heidän riitansa käsitellään välimiesmenettelyssä yleisen tuomioistuimen sijaan. Riidan jättämisestä ulkopuolisten yksityishenkilöiden eli välimiesten ratkaistavaksi sovitaan erillisellä sopimuksella, mutta tietenkin sopimusvapauden sallimissa rajoissa. Välimiehet ratkaisevat tällöin riidan lopullisesti. Koska välimiesmenettely perustuu puhtaasti sopimusvapauteen, niin voidaan siellä käsitellä vain asioita, joissa sovinto on sallittu eli dispositiivisia riita-asioita. Mikäli sovinto ei ole sallittu, ei asiaa voida käsitellä välimiesmenettelyssä, vaikka asiasta olisi näin sovittu. Tässä on myös syytä korostaa terminologista tarkkuutta. Vaikka keino on käytettävissä vain yksityisoikeudellisiin asioihin, ei ole mitään estettä, että julkinen orgaani on osallisena välimiesmenettelyssä, kunhan asia on yksityisoikeudellinen. Asia tulkitaan siis yksityisoikeudellisesti, ei asianosaiskohtaisesti. Myös on hyvä huomata, että välimiesmenettelyä voidaan käyttää, vaikka kyseessä ei olisi oikeudellinen riita, kuten työmarkkinariidoissa.
Useasti välimiesmenettelyä kuvataan yksityiseksi oikeudenkäynniksi, jota se onkin, tosin monin rajoituksin ja osin lisäyksin verrattuna tuomioistuimessa käytyyn oikeudenkäyntiin.
Välimiesmenettely perustuu näin ollen asianosaisten sopimukseen tai vaihtoehtoisesti suoraan lakiin. Yleisesti puhutaan sopimukseen perustuvasta välimiesmenettelystä tai legaalisesta välimiesmenettelystä. Välimiesmenettelyissä noudatetaan lakia välimiesmenettelystä tai eri instituutioiden välimiesmenettelysäännöksiä, kuten esimerkiksi Keskuskauppakamarin välityslautakunnan säännöksiä, kun kysymys suomalaisten osapuolten välimiesmenettelystä niin tämä voi olla hyvinkin mahdollista. Kansainvälisesti välimiesinstituutioita toimii lukuisissa eri kaupungeissa ympäri maailmaa ja ei ole mahdotonta, että kaksi puhtaasti kotimaista toimijaa käy välimiesoikeudenkäynnin ulkomailla.
Sopimukseen perustuva välimiesmenettely
On hyvä huomioida, että puhuttaessa välimiesmenettelystä, sen osapuolet voivat yleisen sopimusvapauden puitteissa sopia kyseisen menettelyn säännöksistä ja etenemisestä, kun kyseessä on sopimukseen perustuva välimiesmenettely. Sopimukseen perustuvassa välimiesmenettelyssä on myös kaksi tapaa toteuttaa välimiesmenettely: 1. institutionaalinen välimiesmenettely ja 2. ad hoc välimiesmenettely. Nämä kaksi on hyvä erottaa käsitteellisesti toisistaan. Institutionaalisessa välimiesmenettelyssä puhutaan silloin, kun jokin institutionaalinen organisaatio hoitaa käsillä olevan välimiesmenettelyn ja se tapahtuu pysyvän välimiesmenettelysääntöjen mukaan ja tämä kyseinen taho hoitaa käytännössä koko välimiesmenettelyn ja periaatteessa kontrolloi sen kulkua.
Esim. Keskuskauppakamarin välityslautakunta on Suomessa tällainen instituutio ja sen kautta hoidetaan paljon institutionaalisia välimiesmenettelyjä. Se kontrolloi menettelyä esim. nimeämällä välimiehet ja valvomalla, että ”prosessi” etenee joutuisasti ja sääntöjen mukaan.
Institutionaalinen välimiesmenettely eroaa ad hoc menettelystä siten, että se tapahtuu puhtaasti asianosaisten välillä ja heidän laatiman sopimuksen mukaan. Siinä tulee toki myös noudattaa voimassaolevaa lakia, mutta välitysinstituutti ei osallistu menettelyyn, vaan osapuolet päättävät siitä itse. Ad hoc menettelyssä osapuolet voivat vapaasti sopia lähes kaikesta prosessiin liittyvistä asioista. Ad hocin eduksi voidaan laskea mahdollisuus tehdä prosessista juuri sellainen, kun asianosaiset haluavat. Negatiivisena puolena on hitaus, vaikeus ja kalleus, kun asianosaiset joutuvat sopimaan monista asioista ennen menettelyn käynnistämistä.
Legaalinen välimiesmenettely
Kun puhutaan lakisääteisestä, eli legaalisesta välimiesmenettelystä, niin kyseessä oleva asia ratkaistaan asianomaisessa välimiesmenettelyssä suoraan lakiin perustuen. Legaaliselle välimiesmenettelylle on ominaista, että usein menettelyissä käsitellään osakeyhtiölain mukaista yhtiön vähemmistöosakkaiden pakkolunastusriitaa, joka käsitellään lain mukaan välimiesmenettelyssä. Mikäli välimiesmenettely perustuu vapaaehtoiseen välityssopimukseen, niin voidaan riita tai erimielisyys käsitellä osapuolten valitsemien välimiesten kesken yksityisessä välimiesmenettelyssä, jonka päätös on lopullinen. Näin ollen, osapuolten allekirjoittama välityssopimus estää riidan päätymisen yleiseen tuomioistuimeen.
Nämä kaksi välimiesmenettelyä (legaalinen ja sopimukseen perustuva) eroavat toisistaan siten, että legaalisessa välimiesmenettelyssä, joka perustuu siis suoraan lakiin, osapuolilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä välimiesoikeuteen halusivat he tai eivät. Kun taas vapaaehtoisessa eli sopimukseen perustuvassa välimiesmenettelyssä osapuolet menevät välimiesmenettelyyn vapaaehtoisesti, mikäli riita syntyy.
Välimiehet ja välitystuomio
Välimiesmenettelyn muodostamat välimiehet eivät toimi tuomarien virkavastuulla, eikä sitä näin ollen mielletä suoranaisesti tuomioistuimeksi, vaikka sen antama ratkaisu on lopullinen. Välimiehet toimivat kuitenkin hyvin samalla tavalla kuin yleisen tuomioistuinten tuomarit, sillä välimiehen antama ratkaisu on lopullinen, kuten myös tuomarin, vaikka yleisen tuomioistuimen antamasta ratkaisusta on mahdollista usein valittaa. Molempien tahojen antama ratkaisu sitoo osapuolia. Lopullinen välitystuomio sitoo osapuolia siten, että se on heti täytäntöönpanokelpoinen eli samalla tavalla kuin lainvoimainen tuomio. Välimiesmenettelyä voidaankin luonnollisesti pitää hyvin samanlaisena kuin yleisessä tuomioistuimessa tapahtumaa toimintaa, sillä molemmissa ratkaistaan dispositiivisia riita-asioita ja annetaan osapuolia sitovia tuomioita. Toinen instanssi on vaihtoehtoinen ratkaisu ja ne eroavat muutamilta ominaispiirteiltään toisistaan, mutta molemmilla instansseilla on kumminkin sama funktio eli ratkaista riitaisia asioita. Kun kyse on dispositiivisesta riita-asiasta, saavat asianosaiset päättävät millä tavalla heidän riitansa ratkaistaan. Usein osapuolet pitävät yleistä tuomioistuinta itseisarvona riitojen ratkaisemiselle, mutta näin ei aina ole. Riita voidaan ratkaista välimiesmenettelyssä yleisen tuomioistuimen sijaan. Välimiesmenettelyyn voidaan tällöin valita molempien osapuolten näkökulmasta sopivat välimiehet, jotka käsittelevät ja tutkivat asian yleisen tuomioistuimen tavoin ja antavat lopuksi välitystuomion eli asiaratkaisun. Välimiesmenettelystä osapuolet sopivat käytännössä tekemällä välityssopimuksen. Välityssopimus on mahdollista tehdä kaikkien dispositiivisten riita-asioiden osalta. Mutta mikäli kyse on indispositiivisista asioista, kuten rikosasioista tai julkisoikeuteen liittyvistä asioista, niin välityssopimusta ei voi tehdä eikä asiaa voi näin olen käsitellä välimiesmenettelyssä. Välimiestuomioistuimelta myös puuttuu muutamia toimivaltuuksia suhteessa yleiseen tuomioistuimeen. Välimiehet eivät esimerkiksi voi vaatia kuulusteltavalta valan tai vakuutuksen suorittamista, jolloin he eivät ole totuusvelvollisuuden alaisia lausunnoissaan. Lisäksi uhkasakkoja tai muita pakkokeinoja ei heillä ole suoraan käytettävissä.
Välityssopimus laaditaan yleensä jo hyvissä ajoin, kun ryhdytään johonkin sopimussuhteeseen tai muuhun vastaavan kanssakäymiseen, jotta riidoilta vältyttäisiin. Tällöin mikäli riitoja tulee, kaikki osapuolet ovat tietoisia, miten ne tullaan käsittelemään. Välityssopimus voidaan myös laatia jo riidan ollessa käynnissä, jos kaikki osapuolet suostuvat sellaisen laatimaan. Kun sopimuksia laaditaan, ilmenee välityslauseke pääsäännön mukaan ensimmäisessä sopimuksessa tai pääsopimuksessa yhtenä vakiolausekkeena yleensä kohdassa, joka käsittelee sopimukseen kohdistuvia riitoja ja niiden ratkaisemista.
Esimerkiksi paljon käytetty Keskuskauppakamarin välityslauseke on seuraavanlainen: ”Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti.”
Kyseessä oleva lauseke on kovin yksinkertainen, mutta riittävä. Mikäli asianosaisten välille on jo syntynyt riita ja he päättävät sopia, että asia viedään välimiesmenettelyyn ratkaistavaksi, voidaan puhua välityssopimuksesta. Tällöin kyseessä ei ole vain yksittäinen lauseke osana isompaa sopimuskokonaisuutta. Välityssopimuksen laatimisessa ei korostu välttämättä sisältö, vaan sopimuksen muoto. Välityssopimus on laadittava kirjallisena, sillä uhalla, että se katsotaan pätemättömäksi.
